Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt Tytti Yli-Viikarin valitukset, jotka koskivat hänen virantoimituksesta pidättämistään ja irtisanomistaan sekä Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n pääjohtajan että ylijohtajan viroista.
Yli-Viikari irtisanottiin VTV:n pääjohtajan paikalta kesällä 2021 ja ylijohtajan paikalta keväällä 2022.
Hallinto-oikeus huomauttaa, että VTV:n pääjohtajan virassa toimivalta edellytetään luotettavuutta ja erityistä huolellisuutta. Pääjohtajan virasta irtisanomisen osalta hallinto-oikeus totesi muun muassa, että VTV:n asema valtionhallinnossa on merkittävä. Viraston laissa säädettyjen tehtävien menestyksellinen hoitaminen edellyttää julkista luotettavuutta ja erityistä huolellisuutta viraston omaan taloudenpitoon liittyvissä asioissa.
Yli-Viikari oli eduskunnan tarkastusvaliokunnassa kieltäytynyt kertomasta lentopisteiden käytöstä vedoten pisteohjelman henkilökohtaisuuteen sekä vastannut valiokunnan näkemyksen mukaan puutteellisesti joitakin matkoja koskeviin kysymyksiin. Lisäksi Yli-Viikari oli suhtautunut piittaamattomasti matkustamiseen liittyvien matkasuunnitelmien ja matkalaskujen laatimiseen.
Myös VTV:n varojen käyttäminen omiin stailaus- ja kampaamokuluihin oli osoittanut oikeuden mukaan puutteellista harkintaa. Yli-Viikari oli päättänyt määräaikaisen virkamiehen nimittämisestä lainvastaisesti ilman julkista hakumenettelyä ja tehnyt vuonna 2016 lainvastaisen virkasopimuksen. Lisäksi oli havaittu puutteita, jotka liittyivät Yli-Viikarin tekemiin ostoihin ja virka-auton ajopäiväkirjaan.
Hallinto-oikeuden mukaan myös työhyvinvointi tarkastusvirastossa oli Yli-Viikarin toiminnan vuoksi heikentynyt ja hänen toimintansa osoitti ongelmia johtamisessa ja viraston toimintakulttuurissa.
Pääjohtaja ei voinut toimia virassaan ilman eduskunnan luottamusta
Hallinto-oikeuden mukaan eduskunta oli voinut arvioida edellä mainittujen seikkojen heikentäneen luottamusta Yli-Viikarin kykyyn toimia pääjohtajan tehtävässä ja ottaa kokonaisharkinnassa huomioon myös Yli-Viikarin suhtautumisen vastuuseensa pääjohtajana.
– Koska pääjohtaja vastaa eduskunnalle tarkastusviraston toiminnasta ja siten valtion taloudenhoidon laillisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta, hän ei voi toimia tehtävässään ilman eduskunnan luottamusta. Tilanteessa, jossa eduskunta oli menettänyt luottamuksensa Yli-Viikariin, hänen irtisanomiseensa oli ollut virkamiehestä johtuva erityisen painava syy. Teot heikensivät Yli-Viikarin edellytyksiä toimia myös VTV:n ylijohtajan virassa, oikeuden päätöksessä todetaan.
Yli-Viikarilla oli taustavirkana VTV:n ylijohtajan virka, johon hänen olisi lähtökohtaisesti ollut mahdollista palata tultuaan irtisanotuksi pääjohtajan virasta. Hallinto-oikeus totesi muun muassa, että ottaen huomioon VTV:n asema ja tehtävät sekä toisaalta sen, että Yli-Viikarin edellä kuvatut teot olivat kohdistuneet hänen johtamaansa virastoon, teoilla oli ollut vaikutusta hänen edellytyksiinsä ja uskottavuuteensa toimia missään tarkastusviraston johtavassa virassa.
Yli-Viikarin toiminta muun muassa virkamatkoilta kertyneiden lentopisteiden yksityiskäytön osalta osoitti hallinto-oikeuden mukaan epärehellisyyttä ja piittaamattomuutta määräysten ja ohjeiden noudattamisesta, minkä vuoksi VTV oli voinut arvioida, ettei sillä enää ole luottamusta Yli-Viikarin edellytyksiin ja kykyyn toimia tarkastusvirastossa johtavassa asemassa.
– Kokonaisharkinnassa oli voitu ottaa huomioon myös lainvastainen virkasopimus ja siitä saatu rikostuomio, matkasuunnitelmien ja -laskujen puutteellisuudet, kampaamo- ja stailauskulujen maksattaminen tarkastusviraston varoista, virka-auton käyttöön liittyvät epäselvyydet ja eräiden elantokulujen laskuttaminen tarkastusviraston varoista, päätöksessä todetaan.
Yli-Viikarin esittämät oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset hylättiin.
Hallinto-oikeus jätti lisäksi tutkimatta valituksen VTV:n päätöksestä, joka koski Yli-Viikarilta perusteettoman edun palautuksena vaadittuja kuluja, koska päätös ei ollut valituskelpoinen hallintopäätös. Tältä osin VTV velvoitettiin korvaamaan Yli-Viikarin oikeudenkäyntikulut kohtuulliseksi arvioidulla määrällä.
Nyt tehdyt Helsingin hallinto-oikeuden päätökset eivät ole lainvoimaisia. Hallinto-oikeuden päätöksiin voi hakea muutosta, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.