Hallitus on päättänyt yhteensä 5,5, miljardin euron suuruisesta lisäbudjetista. Asiasta kertoi pääministeri Sanna Marin (sd.) valtioneuvoston linnassa tiistaina.
– Lisätalousarvioesityksellä käynnistetään kaikkiaan 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuus, jolla pyritään tukemaan talouden elpymistä, pääministeri Sanna Marin totesi tiedotustilaisuudessa.
Valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) mukaan paketti koostuu neljästä laajemmasta kokonaisuudesta. Koulutukseen tästä on 200 miljoonaa. Liikenteen investoinnit ovat 450 miljoonaa euroa. Ilmastorahastoa luvataan pääomittaa 300 miljoonalla eurolla. Kunnille luvataan 1,4 miljardia.
– Tähän saakka tehdyt toimet vastanneet akuuttiin kriisiin. Suomen avautuessa haluamme vahvistaa ihmisten ja yritysten luottamusta tulevaan, Kulmuni totesi tiedotustilaisuudessa.
– Veronkorotuksilta ja menoleikkauksilta ei voida kokonaan lähivuosina välttyä, hän sanoi.
Perusopetuksen osuus koulutuksesta on opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan 70 miljoonaa euroa, varhaiskasvatuksen 14 miljoonaa, ammatillisen koulutuksen 30 miljoonaa ja lukio-opetuksen osuus 17 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen aloituspaikkamääriä nostetaan 4[nbsp]800 paikalla. Siihen käytetään noin 134 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi korkeakouluille suunnataan lisäksi 6 miljoonaa euroa.
Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan yhteensä hallitus sitoutuu varaamaan yli 755 miljoonaa euroa liikenteen kehittämiseen.
– Näistä raide- ja ratikkainvestointeja on yli 600 miljoonaa euroa, Ohisalo sanoi ja lisäsi, että kävelyn ja pyöräilyn tukemiseen luvataan 18 miljoonaa euroa.
Myös toimeentulotukeen tehdään väliaikainen parannus aina joulun loppuun. Sen suuruus on 60 miljoonaa euroa. TE-toimistoille osoitetaan 20 miljoonan euron määräraha.
Muita eriä ovat muun muassa 60 miljoonaa euroa arkkitehti- ja desingmuseoon, sairaanhoitopiireille 200 miljoonaa ja vanhusten palveluihin 60 miljoonaa euroa. Lasten ja nuorten hyvinvointipaketin osuus on 320 miljoonaa euroa.
Valtion velaksi 18,8 miljardia
Perjantaina eduskunnalle annettavan lisäbudjetin määrärahojen lisäys on noin 4,1 miljardia euroa ja tulojen vähennys noin 1,2 miljardia euroa. Valtion nettolainanoton tarve kasvaa noin 5,3 miljardilla, jolloin valtion nettolainanotoksi vuonna 2020 arvioidaan noin 18,8 miljardia euroa.
Katri Kulmunin mukaan tämä on ”vakava paikka ja erittäin paljon”.
– Se kertoo siitä, että me voimme yksittäisenä vuotena hetkellisesti ottaa tämänkin kaltaisen velkalastin. Mutta sitä suuremmalla syyllä työllisyystavoitetta täytyy sitten kiristää, Katri Kulmuni sanoi.
– Arvioimme syksyn budjettiriiheen mennessä sen, mihin se pitää nostaa. Mutta se, että se on yli 60[nbsp]000, vaatii kyllä, että saamme vuosikymmenen lopulla velka-asteen taittumaan.