Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtisen mukaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen kahden viikon takaiseen sote-linjaukseen sisältyy ”yksi eriskummallinen yllätys”.
Uudistuksessa sote-palvelut tuottaisi 21 ”hyvinvointialueeksi” nimettyä alueellista toimijaa sekä Helsingin kaupunki erillisenä yksikkönä. Tämä johti nopeasti kysymyksiin siitä, saadaanko Suomeen aiemmin esillä olleen maakuntaveron sijasta jonkinlainen ”hyvinvointivero”.
Teemu Lehtinen toteaa Taloustaidon blogissaan, että hyvinvointialueiden rahoitus tulee kuitenkin suoraan valtiolta, eivätkä alueet saa verotusoikeutta.
– Emme siis tule saamaan uutta ”hyvinvointiveroa”, vaikka tämä uudistus toteutuisikin hallituksen kaavailemalla tavalla vuonna 2023, Lehtinen summaa.
Varsinainen yllätys onkin hänen mukaansa maakuntaveroratkaisu.
– Hallitus päätti yllättäen myös uuden maakuntaveron pikaisesta säätämisestä vielä tällä vaalikaudella niin, että se otettaisiin käyttöön ensi vaalikaudella vuonna 2026, Teemu Lehtinen toteaa.
– Jotta asia olisi riittävän sekava, tämä uusi maakuntavero ei tulisikaan nyt perustettaville hyvinvointialueille, vaan niiden seuraajaksi tuleville uusille ”monialaisille maakunnille”, joilla olisi soten lisäksi muitakin tehtäviä, hän jatkaa.
Lehtisen mukaan niin maakuntien tehtäviä kuin uutta veroakin selvitellään parhaillaan parlamentaarisissa työryhmissä.
– Nyt hallitus otti kuitenkin linjauksissaan etunojaa ja päätti, että uusi vero säädetään.
Teemu Lehtinen pitää ajatusta ”monialaisista maakunnista” ja niiden uudesta verotusoikeudesta haastavana etenkin, kun alkuperäinenkin sote-uudistus on kesken.
Hän muistuttaa, että uudistukseen liittyy yhä paljon kiistanaiheita ja koko hankkeen eteneminen on epävarmaa muun muassa perustuslaillisista syistä. Tilannetta sotkevat Lehtisen mukaan entisestään ajan ja resurssien puute sekä koronakriisin hoito.
– Tähän rinnalle hallitus nyt ilmeisesti linjauksensa mukaan kaipaa vielä uuttakin alue- ja verouudistusta. Sote-himmelin rinnalle uhkaa tulla maakuntahärdelli.
Kuntien tehtävien siirtäminen hyvinvointialueille ja monialaisille maakunnille herättää Teemu Lehtisen mukaan myös perustuslaillisia kysymyksiä. Lisäksi hän nostaa esiin sen, miten monialaiset maakunnat verotusoikeuksineen avaisivat jälleen koko alueuudistuksen niin rahoituksen kuin tehtävienkin osalta.