Keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen hallitusneuvotteluissa on alkanut isoin vääntö eli pohdinta siitä, miten talouden miljardien eurojen sopeutustoimet pitäisi tehdä.
Hallituksen agendalla on väistämättä sekä rakenneuudistuksia että suoria menoleikkauksia.
Kun puhutaan menoleikkauksista, miltä aloilta voidaan realistisesti saada suurimmat säästöt, Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä?
– Tällöin puhutaan tietysti sosiaali- ja terveyspuolen tulonsiirroista sekä jossain määrin palveluista. Tulonsiirroissa helpointa on indeksikorotusten jäädyttäminen ainakin joksikin aikaa.
Vihriälä uskoo, että indeksikorotusten jäädyttäminen on ”varmasti kärkipäässä” hallituksen agendalla, kun etsitään nopeita menoleikkauksia. Vihriälän mukaan indeksijäädytyksillä voitaisiin saada tällä vaalikaudella miljardin euron säästöt, vaikka inflaatio olisikin matala.
– Mutta tämä edellyttää sitä, että eläkeindeksienkin tarkistuksiin puututaan.
Ei koko kestävyysvajetta umpeen
Etlassa on arvioitu kestävyysvajeen suuruudeksi noin seitsemän miljardia, kun valtiovarainministeriön näkemys on kymmenen miljardia eli jonkin verran vähemmän. Olennaista on Vihriälän mukaan kuitenkin tämä:
– Kukaan ei ajattele, että meidän täytyisi saada koko kestävyysvaje umpeen tällä hallituskaudella tai edes seuraavallakaan, vaan iso osa näistä pitkän aikavälin toimenpiteistä vaikuttaa vasta vuosien mittaan.
Hallituksen pitäisi kuitenkin päättää rakenneuudistuksista, jotta niiden vaikutuksista voitaisiin saada jo joitain säästöjä vaalikauden loppupuolella. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen kautta voidaan tehostaa toimintoja.
Mikä on mielestänne realistinen tavoite miljardeissa, paljonko tämän vaalikauden aikana voidaan säästää?
– Sellainen realistinen, minimivaatimukset täyttävä taso olisi mielestäni neljä miljardia. Eli menotaso olisi vuonna 2019 silloin neljä miljardia pienempi mitä se olisi ilman sopeutustoimia.
Vihriälän mukaan neljän miljardin sopeutuksilla voitaisiin saada velkaantumiskehitys katkeamaan, mutta velan suhde bruttokansantuotteeseen ei vielä alkavalla vaalikaudella ehtisi laskea 60 prosentin tasolle.
Vihriälä painottaa, että säästöjä on kuitenkin jatkettava 2019 jälkeen, ja sitä enemmän, mitä heikommiksi julkista taloutta ja työmarkkinoita koskevat rakenneuudistukset jäävät.