Rikkisääntely tuli voimaan tämän vuoden tammikuussa. Absoluuttiset polttoainekustannukset Itämeren ja Pohjanmeren liikenteessä eivät ministeriöiden selvityksen tekoaikana ole oleellisesti nousseet.
Selvitysajankohdan mukaisilla polttoaineen hinnoilla vuotuiset suhteelliset lisäkustannukset elinkeinoelämälle ovat arviolta 300 miljoonaa euroa, josta metsäteollisuuden osuus on 65–90 miljoonaa euroa.
Laivat ovat yleisesti siirtyneet käyttämään vähärikkistä polttoainetta. Kuljetuskustannuksia alentaa kuitenkin merkittävästi se, että moneen kuljetuskapasiteetiltaan suureen laivaan on asennettu tai asennetaan rikkipesureita.
Suurin yksittäinen tekijä kustannusten pelättyä pienempään kasvuun on polttoöljyjen raju hinnan aleneminen, joka on muuttanut kustannuspainetta merkittävästi.
– Tilanne elää edelleen koko ajan ja on riippuvainen monista muuttujista. On muistettava, että rikkidirektiivin todellinen vaikutus tullee näkyviin myöhemmin, kun saadaan tarkempi kuva rikkisääntelyn vaikutuksesta muun muassa yritysten ja varustamojen pitkäaikaisiin rahtaussopimuksiin, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) ja liikenneministeri Paula Risikko (kok.) toteavat tiedotteessaan.
Hallituksen toimet ovat ministereiden mukaan vaikuttaneet merkittävästi kustannusten kasvun leikkautumiseen.
– Panostukset ovat olleet mittavia. Näitä ovat mm. väylämaksun puolittaminen ja ratamaksun poisto vuosina 2015–2017, alusten ympäristöystävällisten investointien tuki, LNG-terminaalien investointiohjelma sekä useat muutokset lainsäädännössä, Risikko kertoo.
Vapaavuoren mielestä on positiivista, että rikkidirektiivi on käynnistänyt uutta kehitystyötä ja liiketoimintaa, johon yritykset ovat tarttuneet kiitettävästi.