Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtajan Jussi Mustosen mielestä se, pitäisikö velkaantumisen taittamistavoitteesta vaalikauden loppuun mennessä luopua, riippuu siitä, millä tavalla sopeutustoimet tehdään.
– Nyt hallitus on hirttäytynyt 50–50-sääntöön sopeutuksessa. Kun nyt toteutettu sopeutus on käytännössä painottunut enemmän veroon, niin tästä seuraa, että veroja ei saa kiristää. Menosäästöt kyllä pitää tehdä, Mustonen sanoo.
Hän perustelee näkemystään veropainotteisuudesta sillä, että valtionosuusleikkausten ja lisääntyneen velkaantumisen seurauksena kunnat joutuvat nostamaan veroprosenttiaan.
Mustonen toteaa, että pelkkien menosäästöjen tekeminen siirtää velkaantumisen taitekohtaa tulevaisuuteen, mutta se voi olla taloudellisestikin järkevää.
Valtiovarainministeriö on arvioinut, että ensi vuonna pitäisi tehdä kolmen miljardin euron lisäsopeutustoimet, mikäli valtion velkaantuminen halutaan taittaa vaalikauden loppuun mennessä.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) esitti eilen, että velkaantumisen taittamisen aikataulua pitäisi höllentää. Hän sanoi talousfoorumiinsa osallistuneiden asiantuntijoiden katsovan, että kolmen miljardin euron sopeutustoimilla olisi kielteinen vaikutus talouskasvuun ja työllisyyteen.
Urpilainen ei kuitenkaan nähnyt syytä luopua hallituksen 50–50-säännöstä, jonka mukaan sopeutustoimista puolet toteutetaan veronkorotuksin ja puolet menoleikkauksin.
Mustonen oli yksi suljetun ovin järjestetyn talousfoorumin asiantuntijoista.
Rakennepaketti toivelista
Mustonen ei ota kantaa siihen, kuinka suuret menoleikkaukset ensi vuodelle pitäisi kohdistaa, koska säästöjen määrä riippuu talouskehityksestä ja kasvuennuste on erittäin epävarma.
– Sellaisella merkittävällä säästöuralla, joka selvästi vaikuttaa velkaantumiskehitykseen, mutta toiselta puolelta tulee rajoitukseksi se, ettei se tyystin pysäytä kysyntää.
Mustosen mukaan säästöjen määrä riippuu myös hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toteutuksesta.
– Jos sieltä tulee täysin uskottavat, konkreettiset toimenpiteet julkisen talouden tehostamisesta, eläkeratkaisuista, niin sitä enemmän on pelivaraa säästöjen ajoittamisessa.
Mustosen mielestä rakennepaketin suurin ongelma on se, että se on vielä nykymuodossaan ”päättämättömien toiveiden lista”.
– Jos se toteutuisi niin kuin laskennallisesti on kuvattu, niin se on ihan hyvä alku. Riittääkö se, on vähän auki. Siinä on edelleen kysymysmerkkejä käytännön toteuttamisesta ja todellisista säästöistä ja toimenpiteistä.
Vaarallinen viesti luottoluokittajille
Jos mitään uusia sopeutustoimia ei tehtäisi ensi vuonna, niin se olisi Mustosen mielestä vaarallinen viesti luottoluokittajille poliittisen toimintakyvyn kannalta.
– Se on lukko, johon luottokelpoisuusarviot perustuvat: mikä on poliittisen johtajuuden kyky todella suoriutua näistä velvoitteista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tästä seuraa, että missään tapauksessa ei saisi luopua näistä velantaittamistavoitteista. Se täytyy viestiä selkeästi.
Mustosen mielestä yhtä lailla pitää kertoa pitävästi, konkreettisesti ja uskottavasti välineet, toimenpiteet ja niiden ajoitus, joilla velkaantuminen taitetaan.
– Hommaa ei hoideta veronkiristyksillä. Pitää löytyä kasvua tukevia toimenpiteitä. Pitää olla konkreettinen, uskottava suunnitelma rakenneuudistuksista. Nämä antavat pelivaraan tinkimiselle säästötoimien ajoituksesta, Mustonen sanoo.