Professori Heikki Hiilamo ja tutkimusprofessori Pasi Moisio luovuttivat tänään työ- ja oikeusministeri Jari Lindströmille (ps.) selvityksen osallistavan sosiaaliturvan malleista. Tutkimusryhmä on laatinut alustavan esityksen siitä, miten osallistumistulo voitaisiin ottaa käyttöön Suomessa.
– Minulle luovutettiin nyt selvitys, ja tämä ei ole mikään esitys, Lindström korosti useaan otteeseen.
Tutkijaryhmän selvitys oli tarkoitus julkistaa jo joulukuussa, mutta julkistus on lykkääntynyt yhä uudelleen, koska hallitus on toivonut osallistumistulomalliin muutoksia.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Esko Salo kertoo, että tutkijoiden kanssa on väännetty aika paljon siitä, mitä on tilattu ja mitä on saatu.
– Tilaaja on tilannut jotakin ja tutkijat ovat tehneet jotakin, ja ne eivät ihan mene yksi yhteen. Sen takia tämä vaikuttaa vähän kaoottiselta, Salo sanoi Verkkouutisille.
Lindström kertoi tiedotustilaisuudessa, että tutkijoilta tilattiin selvitys siitä, ”millainen osallistavan sosiaaliturvan malli mahdollistaa työllistymisen edistämisen ja rakenteellisen työttömyyden alentamisen”.
– Jos nämä henkilöt eivät ole työnhakijoina, niin sehän ei toteudu. Sen takia raporttia on vähän muutettu siitä, mitä se on ollut, Salo kertoi.
Hallitus halusi selvityksen siitä, miten pitkäaikaistyöttömiä saadaan työllistettyä ja takaisin työmarkkinoille, kun taas osallistumistulossa on pikemminkin kyse sosiaalityöstä henkilöille, jotka eivät ole aktiivisesti työmarkkinoilla eivätkä välttämättä edes hakeudu sinne.
Ei pitkäaikaistyöttömiä B-luokkaan
Osallistumistulon kohderyhmänä olisivat 18–65-vuotiaat pitkään työmarkkinatukea saaneet tai siltä tippuneet. Osallistumistulo korvaisi työmarkkinatuen ja olisi tasoltaan samansuuruinen, eli keskimäärin noin 700 euroa kuukaudessa ennen veroja.
Pitkäaikaistyötön tekisi sosiaalityöntekijän kanssa sopimuksen, miten hän osallistuu yhteiskuntaan vastineeksi sosiaaliturvastaan. Osallistuminen voisi olla järjestötyötä, koulutusta, opiskelua, läheisten hoitoa tai pienimuotoista työtä.
Se, kuinka monta tuntia päivässä tai kuinka monena päivänä viikossa pitkäaikaistyöttömän pitäisi osallistua, riippuisi sosiaalityöntekijän arviosta.
Mikäli pitkäaikaistyötön kieltäytyisi osallistumisesta minkäänlaiseen toimintaan, osallistumistuloa maksettaisiin passiivisella tasolla, joka vastaisi suuruudeltaan toimeentulotuen perusosaa. Yksinasuvalle toimeentulotuen verottomana maksettava perusosa on alle 500 euroa kuukaudessa.
Osallistuminen osallistumistoimintaan olisi kuitenkin toissijaista työllistymistä edistäviin palveluihin nähden, eikä osallistuminen osallistumistulon edellytyksenä olevaan toimintaan veisi oikeutta eikä velvollisuutta osallistua muihin työllistymistä edistäviin palveluihin. Kohderyhmän työnhakuvelvoite lähtökohtaisesti säilyisi ja työnhaun toimet olisivat ensisijaisia osallistumistoimintaan nähden.
– Jos tämä porukka siirrettäisiin kokonaan osallistumistulolle muiden työvoimapalveluiden ulkopuolelle, voitaisiin ajatella, että nämä henkilöt on siirretty jonkinnäköiselle piippuhyllylle ja B-luokkaan. Tämä ei ole tarkoitus, professori Heikki Hiilamo sanoi tiedotustilaisuudessa.
”Ei mene ikinä läpi eduskunnasta”
Hallitusneuvos Esko Salon mielestä perusongelma osallistumistulossa on, että malli on hyvin yleinen. Kohdejoukkoa ei ole määritelty tarkkaan eikä etuuksien yhteensovittamista.
– Sosiaalityöntekijälle jätetään hirvittävän paljon valtaa, koska ei ole määritelty, mikä on aktiivisuutta, mikä ei ole aktiivisuutta. Se ei mene ikinä läpi eduskunnasta, Salo toteaa.
Yhdenvertaisuuden vuoksi kunnassa A ja kunnassa B ei voi olla erilaiset kriteerit, mikä riittää pitkäaikaistyöttömän aktiivisuudeksi.
Salo huomauttaa, sosiaaliturvamaailma on hyvin täsmällistä ja siinä pitää säätää tarkkaan, kenellä on oikeus, koska ja mihin ja miten suuriin etuuksiin, kun taas osallistumistulo on maalattu laajemmalla pensselillä.
– Kaikki säännöt pitää päättää, ja siinä on hirveän iso työ. Pelkään nyt, että he päättävät kokeilusta huhtikuussa ja joku joutuu tekemään jälleen hyvää lainsäädäntöä, joka annetaan budjettiaikataulussa syyskuussa. Sitten ihmetellään, kun lainsäädännön taso ei välttämättä ole ihan kauhean hyvä, Salo sanoo.
Hallitus aikoo tarkastella osallistumistuloa puoliväliriihessä huhtikuun lopussa ja mahdollisesti tehdä siitä päätöksiä silloin.
Työttömyysturvan aktiivimalli käyttöön lokakuussa
Verkkouutiset kysyi tiedotustilaisuudessa kahteen kertaan, onko osallistumistulo päällekkäinen työttömyysturvan aktiivimallin kanssa, eikä saanut tutkijaryhmältä eikä ministeriltä mitään vastausta.
Viime syksynä valtiosihteeri Martti Hetemäen ja työmarkkinajärjestöjen sorvaamaa työttömyysturvan aktiivimallia koskeva lainsäädäntö on jo pitkällä, ja se on tarkoitus esitellä maaliskuussa. Uusi malli tulisi voimaan jo tämän vuoden lokakuussa. Ensimmäisen sanktiot annettaisiin vuoden 2018 alussa.
Aktiivimallissa työttömän aktiivisuutta tarkastellaan kolmen kuukauden välein. Työttömyysturvaan tulee yksi omavastuupäivä kuukaudessa, jos työtön ei ole ollut 18 tunnin ajan palkallisessa työssä tai osallistunut viiden päivän ajan työllistymistä edistäviin palveluihin. Omavastuupäivän vaikutuksesta ansiosidonnainen päiväraha leikkaantuu 4,65 prosentilla kuukaudessa ja peruspäiväraha tai työmarkkinatuki 32,40 eurolla kuukaudessa.
Lainsäädännön Hetemäen työryhmän raportin pohjalta kirjoittanut Salo toteaa, että osallistumistuloetuuden luonne on epäselvä: onko se työttömyysturva vai ei. Jos osallistumistulosta tehtäisiin kokeilu, voitaisiin säätää, ettei työttömyysturvan aktiivimallin säädöksiä sovelleta kokeilussa.
– Työttömyysturvan aktiivimalli voidaan sulkea pois tästä. En sotkisi näitä kahta, Salo sanoo.