Kun tilanne Maidanilla oli sekasortoisimmillaan, Kateryna Kruk seisoi barrikadilla kyynelkaasua uhmaten.
Nyt 25-vuotias Kruk istuu kiovalaisessa katukahvilassa ja puhuu murroksesta, jonka Ukraina on runsaan kahden vuoden aikana kokenut.
– Maidan osoitti, että muutosta ei pidä pelätä. Olisi anteeksiantamatonta tyytyä vanhaan ja huonoon vain siksi, että sen väitetään tarjoavan vakautta, Kruk sanoo.
Presidentti Viktor Janukovytš korruptoituneine hallintoineen kukistui, mutta Maidanilta käynnistynyt muutos on Krukin mukaan vuosien, jopa vuosikymmenten mittainen prosessi.
– Olisi vaikea olla huomaamatta, että Ukrainassa on tapahtunut joukko hyvin merkittäviä muutoksia Poroshenkon presidenttikauden aikana.
Erityisen tärkeänä Kruk pitää sitä, että asevoimien vahvistaminen on nostettu valtion prioriteetiksi. Ukrainan kyky puolustautua ulkoista vihollista vastaan on olennaisesti parantunut, ja siihen panostetaan määrätietoisesti edelleen.
– Keväällä 2014 pelkäsimme, että presidentti Vladimir Putin määräisi Venäjän panssarit Kiovaan. Silloin kyse olisi ollut tunneista. Niin ei onneksi tapahtunut, mutta Krimillä ja Donbassissa asiat ovat huonommin.
Syksyllä 2013 Kateryna Kruk, silloin oppositiokansanedustajan avustaja, lähti Maidanille ensimmäisten joukossa.
– Tyytymättömyys Janukovytšin hallintoon oli kytenyt jo pitkään. Hänen päätöksensä EU-assosiaatiosopimuksen jäädyttämisestä oli viimeinen pisara. Ymmärsimme, että vaakalaudalla oli nyt koko kansakuntamme tulevaisuus.
”Maidan muutti Ukrainaa peruuttamattomasti”
Maidanilla kielitaitoinen nuori nainen otti tehtäväkseen huolehtia siitä, että tieto dramaattisista tapahtumista välittyisi maailmalle reaaliajassa sosiaalisen median välityksellä.
Muutamassa viikossa tapahtumien vyöry oli nostanut valovoimaisen Krukin yhdeksi kansainvälisesti näkyvimmistä uuden Ukrainan symboleista. Kesällä 2014 hän otti vastaan Atlantic Councilin arvostetun Freedom Award -palkinnon tunnustuksena toiminnastaan vapauden puolustamiseksi. Vuotta aiemmin se oli myönnetty pakistanilaisaktivisti Malala Yousafzaille, josta sittemmin tuli kaikkien aikojen nuorin Nobelin rauhanpalkinnon saaja.
– Maidan muutti Ukrainaa peruuttamattomasti. Sen myötä ihmiset havahtuivat toden teolla ymmärtämään, että valta kuuluu heille. Kansalaisilla ei ole vain velvollisuuksia, vaan myös oikeuksia, joita saa ja pitää puolustaa, Kruk sanoo.
– Moni EU-kansalainen tuntee tyytymättömyyttä olosuhteisiin, jollaisista ukrainalaiset voivat neuvostovallan kahdeksan tuhoisan vuosikymmenen jälkeen yhä vain uneksia. Ulkoapäin on ehkä helpompi ymmärtää, että Euroopan unioni on kaikista puutteistaan huolimatta ainutlaatuinen menestystarina, jonka puolesta kannattaa taistella.
Ukrainalle integroituminen länteen ja Eurooppaan on Krukin mielestä itsestään selvä arvovalinta.
– Viime vuosien tapahtumat ovat liiankin kouriintuntuvasti osoittaneet, ketkä ovat todellisia ystäviämme, ketkä vihollisiamme, hän sanoo.
Ennen Alankomaiden huhtikuista kansanäänestystä EU:n ja Ukrainan välisestä assosiaatiosopimuksesta Kateryna Kruk osallistui aktiivisesti kampanjaan, jonka tarkoituksensa oli jakaa hollantilaisille oikeaa tietoa sopimuksen sisällöstä.
Äänestäjien enemmistö torjui sopimuksen. Uurnilla kuitenkin kävi vain 32 prosenttia äänioikeutetuista.
– Tulos oli protesti Alankomaiden hallitusta ja EU:ta vastaan. Kansanäänestyksillä on usein taipumus muodostua äänestyksiksi jostain ihan muusta kuin olisi tarkoitus, Kruk sanoo.
Ukrainan päättäväistä sitoutumista länteen tämä ei hänen mukaansa horjuttanut, vaan matka jatkuu.
– Viisumivapaus Ukrainan ja EU:n välillä olisi erittäin tärkeänä symbolinen askel. Toivon, että viimeisetkin esteet sen tieltä lähiaikoina poistuvat.
Toimittaja: Heikki Hakala, Kiova