[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”arve-turku-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Turun kaupunginjohtaja Minna Arve pelkää, että hallituksessa on vahva tahto puskea sote-uudistus eteenpäin lausuntokierroksen paljolti murskaavasta kritiikistä huolimatta.
– Pelkään pahoin, ettei lausunnoissa esiin nostettuja huomioita ja kritiikkiä oteta hallituksessa lainkaan tosissaan.
Turun kaupungin lausunto koskien hallituksen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta on muiden isojen kaupunkien tapaan varsin kriittinen, vaikkakin virkamiesten alkuperäislausunto muuttui valtuustokäsittelyssä jossain määrin myönteisempään suuntaan kaupunginvaltuustossa istuvien hallituspuolueiden tuella.
Turussa uskotaan, että Varsinais-Suomessa käynnistyneillä kuntien yhteistyöhankkeilla olisi odotettavissa ”verrattain nopeasti” hyviä tuloksia sote-palveluketjujen ja -toimintojen parantamisessa. Valtuuston hyväksymästä lausunnosta on pyyhitty pois tähän liittyen kuitenkin kohta, jonka mukaan ”massiivinen hallinnollinen uudistus on omiaan vaarantamaan alueilla tehtävän kehitystyön” ja korvattu muotoon ”hallinnollinen uudistus vaatii alueilla tehtävän kehitystyön jatkamista”.
Virkamiesten alkuperäislausunnossa katsottiin myös suoraan, että niillä alueilla, joilla päävastuu sote-palvelujen järjestämisestä on yhä kunnilla ja kuntayhtymillä – uudistuksen toimeenpano ”ei tule onnistumaan esitetyssä aikataulussa”. Lopullisessa versiossa vuoden 2023 aikataulua pidetään haasteellisena, mutta katsotaan sen olevan ”hyvin organisoituna toteutettavissa”.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1602155240912{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”arve-turku-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Minna Arve on työskennellyt Turun kaupunginjohtajana vuodesta 2017. Tätä ennen hän toimi kokoomuksen puoluesihteerinä. Arve on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri sekä sairaanhoitaja.
Turussa – kuten muissakin isoissa kaupungeissa – uudistuksen keskeisimmät huolet ja riskit kytkeytyvät investointeihin ja elinkeinopolitiikkaan, kun verotuloja siirtyy valtiolle sote-maakuntien toiminnan rahoittamiseksi.
Jotta miljardit saadaan kasaan, kaikkien kuntien veroprosentteja alennetaan 13,26 prosenttiyksikköä. Valtion verotuksen on määrä kiristyä vastaavasti.
Valtuuston hyväksymässä lausunnossakin pidetään ”merkittävänä puutteena”, ettei investointitarpeita ole tarkasteltu juuri lainkaan kasvukaupunkien näkökulmasta ja korostetaan, että kuntien tehtävänä on jatkossakin edistää alueensa elinvoimaa ja asukkaidensa hyvinvointia.
Uudistuksessa olisikin ”välttämätöntä” turvata kaupungeille kannusteet toteuttaa vaikuttavaa elinkeinopolitiikkaa ja tämä voidaan varmistaa vain ”takaamalla kaupungeille riittävä osuus kaupunkiseuduilla muodostuvasta verotulokasvusta”.
Mitä tämä käytännössä voisi tarkoittaa?
– En osaa ottaa tekniseen toteutukseen kantaa, mutta jos halutaan varmistaa, että Suomessa kasvua tapahtuu jatkossakin, kaupunkiseutujen rahoituksen varmistaminen tavalla tai toisella on tässä aivan avainasemassa, painottaa kaupunginjohtaja Minna Arve.
Arve ei kuitenkaan usko, että sote-uudistuksen keskeiset ongelmat olisivat pelastettavissa rahoituksen ”teknisellä viilaamisella”.
Nyt pitäisi ottaa selkeä aikalisä. Asettaa sote-uudistuksen tavoitteet pöydälle ja katsoa, ovatko ne ajan tasalla – ottaen huomioon vallitseva koronakriisi sekä myös uudet digitaaliset mahdollisuudet.
– Elämme keskellä isoa terveydenhuollon kriisiä. Jos ajatellaan, että tämä ei muuta mitään, silloin ei tunnisteta sitä aika isoa elementtiä, mikä tässä liikkuu.
Vaikka valtuustokäsittelyssä aikataulukritiikki pehmeni, Arve sanoo tässä suoraan, että sote-uudistuksen voimaan astuminen jo vuonna 2023 – on ”oikeasti täysin epärealistinen”. Hän toivoo, että hallituksessa ymmärrettäisiin myös, miten isot työpaineet kuntien sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöllä on tällä hetkellä akuutin terveyskriisin operatiivisessa hoidossa, kun samalla pitäisi valmistella tulevaa hallintouudistusta.
– Nyt pitäisi katsoa, mitkä ovat ne aidot pullonkaulat koskien perusterveydenhuollon saatavuutta sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota, ja ryhtyä niitä sitten pala kerrallaan ratkomaan.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1602155240912{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”arve-turku-03″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Suomi velkaantuu koronan takia nopeasti, mikä heijastuu myös kuntatalouteen, vaikka hallitus onkin tukenut kuntia akuutin kriisin keskellä.
– Miten pystymme jatkossa investoimaan, kun sote-uudistus vie meiltä rahoituksellisia elementtejä ja ”liikevaihdostamme” lähtee noin puolet? Velat jäävät käytännössä kuntiin ja rahoituksen saaminen tulee entistä vaikeammaksi.
Sillä, miten isot kaupungit kykenevät investoimaan ja huolehtimaan alueensa elinvoimasta, on vaikutuksensa koko Suomeen.
Kaupunginjohtaja Minna Arve pelkää, että tilanne ajautuu noidankehään, jossa sote-uudistuksen myötä kuntalaisten palvelut ja hyvinvointi heikkenevät, vaikka hallitus tavoittelee päinvastaista.
– Kun valtio ohjaa valtionosuuksien kautta jatkossa yhä enemmän toimintaamme, meille jää entistä vähemmän mahdollisuuksia myös sopeuttaa, mitä kuntatalous tässä tilanteessa vaatii. Ja tämä tarkoittaa, että joudumme sopeuttamaan sieltä, missä suurimmat mahdollisuudet ovat eli käytännössä sivistyspalveluista: varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta.
Turussa on arvioitu koronakriisin iskevän noin 80–90 miljoonan euron loven kaupungin talouteen tänä vuonna, vaikka hallituksen tukitoimilla tätä pystytään osin paikkaamaan.
– Koronakriisi on meille ennen kaikkea tulopuolen ongelma, kun kuntaverokertymä ja yhteisöverokertymä pienenevät. Lisäksi puhutaan esimerkiksi joukkoliikenteen, orkesterin, teatterin ja liikuntapaikkojen lipputuloista, kun ihmiset eivät rajoitusten takia pysty tai uskalla osallistua. Yritysten kohdalla taas kyse on rajoituksista, tilauskannasta ja siten liikevaihdoista. Erityisesti vientiyrityksillä vielä ensi vuosi tulee olemaan todella iso haaste.
Turussa valmistellaan paraikaa vuoden 2021 talousarvioesitystä. Viime vuonna kaupungin kunnallisveroprosentti päätettiin säilyttää entisellään eli 19,50 prosentissa.
– Tässä lähiviikkojen aikana joudumme arvioimaan, mitkä ovat kriisiin liittyviä elementtejä – jotka ovat ehkä kuitenkin väliaikaisia ja mikä sitten pysyvämpi talouden tasapaino tulojen ja menojen riittävyyden suhteen.
Kokoomuksen pormestaripeli vielä auki
Turku on siirtymässä kuntavaalien 2021 jälkeen pormestarimalliin. Yksityiskohtia ja oppia mallin toteuttamisesta on tähyilty niin Tampereen kuin Helsinginkin suunnasta.
– Tässä on paljon mahdollisuuksia ja elementtejä siihen, että kaupunkilaisten ääni kuuluisi paremmin päätöksenteossa. Tulevalla pormestarilla ja apulaispormestareilla on samalla iso vastuu siitä, että päätöksentekokyky säilyy myös silloin, kun vastataan operatiivisesta johtamisesra. Jos katsoo vaikkapa tätä koronakriisiä, sen johtamisessa ei voi olla poliittisille kiistoille tilaa.
Tuleva pormestari tulee kokoomuksesta, jos puolue säilyttää asemansa suurimpana puolueena kuntavaalien jälkeenkin. Turussa toinen valtapuolue on perinteisesti ollut SDP, mutta viime kuntavaaleissa vihreät nousi toiseksi.
SDP nimesi jo alkukesästä omaksi pormestariehdokkaakseen kansanedustaja Aki Lindénin. Syyskuussa taas vihreät nimesivät ehdokkaakseen kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimivan Elina Rantasen.
Kokoomuksessa ei peliä ole vielä avattu eikä Arve lähde kommentoimaan tässä kiinnostustaan tai osallistumistaan vielä ylipäänsä kuntavaaleihin:
– Tämä ei ole tässä kohtaa ajankohtainen kysymys. Meillä on syksyllä isoja ja vaikeita kysymyksiä edessä liittyen talouden hallintaan ja tähän koronapandemiaan. Kaupungin johtamisessa on nyt paljon tekemistä, vaikka vaalit tietysti lähenevät ja kierrokset nousevat.
Verkkouutisten juttusarjassa ”Kohti kuntavaaleja” haastatellaan kuuden suurimpien kaupunkien johtajat Suomessa. Sarjassa on aiemmin haastateltu pormestari Lauri Lyly Tampereelta (3.10.2020)[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]