Tietojen kalastelu on yleistynyt ja voi kohdistua keneen tahansa, varoittaa Keskuskauppakamari.
Toiminta on yleistynyt erityisesti sosiaalisessa mediassa. Sen tavoitteena on usein taloudellinen hyöty ja voikin aiheuttaa kohteelleen merkittävää vahinkoa ja saada tämän suuriin vaikeuksiin.
Keskuskauppakamarin hankejohtaja Panu Vesterinen sanoo tiedotteessa, että ennakointi ja vaaran välttäminen ovat avainasemassa tietojen kalastelun suhteen.
– Yksinkertaisimmillaan kyse on siitä, että varmistat, kenen kanssa asioit ja mietit, onko tilanne todella sellainen, että pyydetyt tiedot pitää antaa ja voiko asian antaa odottaa hieman. Hätäily ei ole koskaan hyväksi. Kysy itseltäsi antaisitko pyydetyt tiedot kenelle tahansa kadulla vastaantulevalle henkilölle, joka väittäisi olevansa pankkisi, ystäväsi tai viranomainen, Vesterinen sanoo.
Huijari voi pyrkiä saamaan haltuunsa esimerkiksi verkkopankkitunnuksia, luottokorttinumeroita, käyttäjätunnuksia, salasanoja tai henkilötietoja.
– Tietojen kalastelija voi ottaa yhteyttä esimerkiksi Instagramissa tai sähköpostissa. Rikollinen voi hakea nimiisi vaikkapa luottokorttia, saada pääsyn työnantajasi tietojärjestelmiin, tyhjentää tilisi antamillasi tunnuksilla ja salasanoilla tai tehdä osamaksusopimuksia, Vesterinen varoittaa.
– Rahalaitokset tai viranomaiset eivät koskaan pyydä tilitietoja, tunnuksia tai muita salassa pidettäviä tietoja sähköpostilla tai puhelimessa.
Henkilötietoja ei pidä luovuttaa puhelimitse, ellei soittajasta ole täyttä varmuutta
Huijauksia on kuitenkin mahdollista ehkäistä yksinkertaisilla toimenpiteillä. Keskuskauppakamari on koonnut muistilistan, jolla tietojen kalastelun voi välttää ja mahdolliset vahingot minimoida:
Älä koskaan luovuta henkilötietoja tai muita hyödynnettäviä tietoja puhelimitse, jos et ole täysin varma soittajan henkilöllisyydestä ja perusteesta, jolla hän henkilötietojasi tarvitsee.
Älä anna henkilötietojasi tai täydennä niitä sähköpostitse. Soita tarvittaessa varmistussoitto lähettäjälle, vaikka sähköposti tulisi työkaverilta tai muulta tuntemaltasi henkilöltä.
Älä klikkaa sähköpostiviestien tai tekstiviestien linkkejä, jollet ole varma kuka sen on lähettänyt. Linkki saattaa ohjata sinut väärennetylle verkkosivulle, jossa pyydetään antamaan henkilökohtaisia tietojasi tai muita rikolliselle hyödyllisiä tietoja jollain tekosyyllä. Tai sitten laitteellesi asentuu haittaohjelma, joka voi varastaa tietojasi tai lukita tiedostot.
Muista varovaisuus sosiaalisessa mediassa. Avaamalla siellä saamasi liitteen voit saada tietokoneelle tai puhelimeen vakoilu- tai virusohjelman.
Jos epäilet antaneesi tietosi väärään paikkaan, ilmoita pankkisi tai luottokorttiyhtiösi sulkupalveluun, jolloin tunnukset kuoletetaan ja väärinkäyttö estetään. Yhteystiedot on hyvä tallettaa mahdollisen vahingon varalle jo nyt.