Naton tuoreimmat jäsenmaat Suomi ja Ruotsi vahvistavat omalta osaltaan puolustusliiton pelotetta eli ennaltaehkäisyä, kertoo Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitos FOI:n tutkija Karl Sörenson.
– Yksi asia, jolla Ruotsi ja Suomi voivat tukea Natoa panoksellaan, on se, että me olemme pohtineet, kuinka Venäjän kaltainen vastustaja voidaan kohdata yksin, Sörenson sanoo Britannian hallituksen Wilton Park -viraston videohaastattelussa X-palvelussa (jutun alla).
– Se tarkoittaa sitä, että meillä on ollut käytössä kokonaismaanpuolustuksen käsitteet ja meidän on (aikaisemmin) pitänyt turvautua omiin toimiimme.
Maiden roolia ja osallistumista puolustusliiton toimintaan koordinoidaan Naton operatiivisten suunnitelmien puitteissa.
Nato-Ruotsia voidaan pitää Pohjois-Euroopassa ensisijaisesti solmukohtana, jonka kautta puolustusliitto voi kriisi- tai sotatilanteessa koota Nato-maiden joukkoja ja kalustoa ja siirtää niitä eteenpäin etulinjan valtioihin, kuten Suomeen. Ruotsin roolina olisi siis tukialueena toimiminen.
– Ruotsilla on jonkinlainen logistinen rooli. Suomella, jolla on pitkä maaraja Venäjän kanssa, on kyvykkäät maavoimat, joka muodostaa pelotteen tavanomaisen sodankäynnin kannalta, Sörenson arvioi.
– Tästä on tietenkin hyötyä Natolle puolustuksen ja pelotteen muokkaamisessa.
Hänen mukaansa on myös tärkeää miettiä ja suunnitella esimerkiksi ilmatankkauskykyjä ja tukikohtien perustamista sekä vahvistaa yleisellä tasolla infrastruktuuria ja rakentaa logistiikkayhteyksiä sotilaallisen liikkuvuuden optimoimiseksi.
💬"We have engaged in thinking about how one alone takes on an adversary like Russia."
Karl Sorenson of @FOIresearch discusses what Finland and Sweden bring to @NATO in terms of deterrence capabilities, as the newest members of the Alliance.#nuclear #deterrence pic.twitter.com/of7n0ToA1U
— Wilton Park (@WiltonPark) October 7, 2024