– Pidän selvänä, että vuonna 2011 voimaan astunut kiihottamispykälän muutos on epäonnistunut, kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman toteaa.
Heikki Vestman kommentoi keskiviikkona eduskunnan lähetekeskustelussa ollutta perussuomalasten lakialoitetta kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkistön muuttamisesta.
Esityksen mukaan rangaistavaksi jäisi ainoastaan rikoksella uhkaaminen ja rikokseen yllyttäminen. Myöskään tiedon ilmaisemista ei pidettäisi enää rangaistavana.
– Lakialoitteen tavoite rikoslain 11 luvun 10 §:n täsmentämiseksi on mielestäni välttämätön. Lakivaliokunta arvioi aikoinaan nykymuotoisen kiihottamispykälän säätämisen yhteydessä 2010, etteivät tehtävät muutokset olisi merkitykseltään suuria. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että pykälä on nykymuodossaan monitulkintainen, jopa vaikeaselkoinen, Vestman sanoo.
– Jopa poliisi ja valtakunnansyyttäjä ovat tulkinneet sitä eri tavoin yksittäisissä tapauksissa. Miten siis kansalainen osaisi, joka tilanteessa arvioida, mitä saa ja mitä ei saa sanoa? Myös valtakunnansyyttäjä (Raija) Toiviainen on haastattelussaan viitannut siihen, että pykälä vaatisi mahdollisesti täsmennyksiä.
Vestmanin mukaan ”kyse on paitsi sananvapauden myös uskonnonvapauden rajoista”.
– Tiedon, mielipiteen tai oman vakaumuksen ilmaisun ja sen johdosta aiheutuvan mahdollisen yhteiskunnallisen pahan mielen aiheuttamisen ei pitäisi sellaisenaan johtaa tutkintaan eikä rikossyytteeseen, saati tuomioon.
Hänen mukaansa on huomattavaa, että Suomella on myös kansainvälisoikeudellisesti liikkumavaraa asiassa.
– Julkisessa keskustelussa on korostettu sitä, että Suomen kansainväliset velvoitteet rajaavat sitä, miten Suomi voi kiihottamispykälän kanssa toimia. Tämä sinänsä pitää paikkansa. Suomella on kuitenkin käsittääkseni kansainvälisten velvoitteidenkin kannalta liikkumavaraa siinä, miten kriminalisointi toteutetaan, Vestman kertoo.