Helsingin seudun kunnat tyrmäävät Helsingin seudun liikenteen (HSL) suunnitelman toimia kaupunkiseudun liikkumisen alustana.
HSL ehdotti, että se toimisi kaupunkiliikenteen liikkumisen alustana, jossa runkona on joukkoliikenne. Ehdotuksen mukaan HSL:n julkiseen alustaan voisivat kaupalliset toimijat kytkeytyä. Alustan osana HSL suunnittelisi ja järjestäisi mobiilin välitys- ja yhdistelypalvelun (MaaS-palvelun) alueellaan.
Lisäksi HSL ehdotti, että lippuyhteistyöhön valittaisiin kumppaneita, kuten liikkumispalvelujen tuottajia ja tapahtumajärjestäjiä, jotka toteuttavat HSL:n strategisia tavoitteita. Myös reittioppaaseen otettaisiin mukaan laajempaan yhteistyöhön kumppaneita samoin perustein kuin lippuyhteistyöhön. Yhteistyö tarkoittaisi sitä, että reittiopas tarjoaisi käyttäjilleen yhteistyökumppanin palveluja vaihtoehdoksi.
Konseptin liikkumisesta palveluna keksinyt suomalaisyritys MaaS Global on ollut huolissaan siitä, kehittääkö kuntayhtymä kilpailevaa alustaa kaupallisille toimijoille. Yritys lanseerasi eilen Whim-mobiilisovelluksensa kautta ostettavat liikkumisen palvelupaketit, joihin sisältyy HSL:n kertalippuja, taksimatkoja ja autonvuokrausta. HSL:n vuorokausi- ja kausilippuja yritys ei ole saanut myytäväksi.
HSL pyysi kunnilta lausuntoa alustavista linjauksistaan HSL:n roolista liikkumispalvelujen markkinoilla osana kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaa vuosille 2018-2020.
Liikkumispalveluita ei pidä tuottaa verovaroin
HSL:n jäsenkunnat eivät hyväksy HSL:n itselleen suunnittelemaa roolia liikkumispalveluiden markkinoilla. Lausunnoista tehdyn yhteenvedon mukaan Helsinki toteaa, että julkisten toimijoiden pääasiallisena tehtävänä on mahdollistaa uusien liikkumispalveluiden kehittyminen markkinalähtöisesti.
”HSL:n tulisi avata omaa palvelutarjontaansa niin, että joukkoliikennepalvelut ovat mahdollisimman vaivatta kytkettävissä ja paketoitavissa eri palvelutarjoajien tuotteiden osaksi. Ensisijaisesti tulee tarjota mahdollisuus markkinalähtöiselle MaaS-toiminnan kehittymiselle”, Helsinki toteaa lausuntoyhteenvedon mukaan.
Kun joukkoliikenne on toteutettu kilpailukykyisesti, muut liikkumispalvelut eivät Helsingin mukaan ole uhka sen menestykselle. Silloin ei kaupungin mukaan ole tarvetta myöskään valikoida yhteistyökumppaneita, vaan avata palvelu kaikille halukkaille.
”Lippuyhteistyön laajentaminen muiden viranomaisten ja yksityisten toimijoiden suuntaan on kannatettavaa. On tärkeää, että HSL hakee aktiivisesti ratkaisuja lipputarjonnan kehittämiseksi niin, että se mahdollisimman hyvin palvelee myös MaaS-toimijoita”, Helsinki linjaa.
Espoo puolestaan kiirehtii ”avoin data” –periaatteen mukaisia toimenpiteitä, joilla HSL julkisrahoitteisena liikenneviranomaisena avaa omat järjestelmät, kuten maksujärjestelmät ja reittioppaan siten, että eri palvelujen tarjoajat voivat niihin helpommin kytkeytyä ja käyttäjiä palveleva tarjonta lisääntyy.
Kauniaisen mukaan joukkoliikennetarjontaa korvaavat ja täydentävät uudet liikkumispalvelut syntynevat markkinalähtöisesti eikä niitä pidä tuottaa verovaroin.
Kuntien tukea ei saa kohdentaa alueen ulkopuolisille asukkaille
Keravan mielestä HSL:n ensisijainen tehtävä on tarjota joukkoliikennepalveluita, eikä tätä tehtävää tulee laajentaa koskemaan välitys- ja yhdistelypalveluita, vaan palvelut tulee jättää kaupallisten toimijoiden tehtäväksi. Kaupungin mukaan HSL:n on kohdeltava liikkumispalveluyrityksiä tasapuolisesti, mikä muodostaa markkinointiyhteistyön yksittäisten yritysten kanssa ongelmalliseksi.
Kerava on huolissaan siitä, ettei kuntien asukkailleen tarkoittamaa tukea saa kohdistaa liikkumispalveluita tarjoavien yritysten kautta HSL-alueen ulkopuolisille asukkaille. Keravan mielestä on kuitenkin tärkeää luoda menetelmä, jossa kausilipputuotteitakin voidaan myydä tuettuun hintaan HSL-alueen asukkaille myös yritysten kautta.
Myös Sipoo edellyttää, että mahdollisessa lippuyhteistyössä on eroteltava lipputuotteet, joihin jäsenkunnat kohdentavat merkittävän määrän subventiota eikä kuntien asukkailleen tarkoittamaa tukea saa kohdentaa liikkumispalveluita tarjoavien yritysten kautta HSL-alueen ulkopuolisille asukkaille.
Liikkumispalvelut suuri mahdollisuus haja-asutusalueilla
Kirkkonummen mielestä lippuyhteistyö ja monipuolisten liikkumispalveluiden mahdollistaminen avoimien rajapintojen kautta on kannatettavaa. Kirkkonummen mielestä liikkumispalvelut tulee nähdä suurena mahdollisuutena varsinkin haja-asutusalueen liikkumisratkaisujen kehittäjänä.
Tuusula katsoo, että HSL:n ensisijainen tehtävä on tarjota joukkoliikennepalveluita.
”Tätä tehtävää ei tule toistaiseksi laajentaa koskemaan matkojen välitys- ja yhdistelypalveluita, vaan palvelut tulee jättää kaupallisten toimijoiden tehtäväksi. HSL:n tulee muodostaa kattavasti järjestelmistään sellaisia, että ulkopuolisten liikkumispalveluita tarjoavien operaattoreiden on helppoa hyödyntää HSL:n tarjoamaa joukkoliikennepalvelua mm. siten, että ne voivat tehdä lippuyhteistyötä HSL:n kanssa”, Tuusula linjaa.
Ainoastaan Vantaa piti alustavia linjauksia HSL:n roolista liikkumispalveluiden markkinoilla hyvinä.
HSL:n yhtymäkokous käsitteli tänään tiistaina HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelman 2018-2020 ja jäsenkuntien siitä antamat lausunnot.
Verkkouutiset ei ole tavoittanut HSL:ää kommentoimaan asiaa.
Lue myös:
Helsingin seudun liikenne ei rakenna kilpailevaa alustaa kaupallisille toimijoille