Moottori-lehti on tehnyt laajan katsauksen riistakolareista, joiden synkintä aikaa syksy on.
Suomen riistakeskus neuvoo sivuillaan mitä tehdä, jos kolari tulee omalle kohdalle tai jos saavut autolla tuoreelle kolaripaikalle. Loukkaantuneiden auttaminen on tärkeintä, kuten myös yhteys hälytyskeskukseen ja muun iikenteen varoittaminen.
Viime vuonna Suomessa tapahtui yli 14 000 riistaonnettomuutta. Kolme johti kuolemaan, 119 loukkaantumisiin. Marraskuu on kuukausista vaarallisin.
Yleinen väittelyn aihe on, kummalta puolen ajotielle rynnivä hirvi kannattaisi yrittää väistää – jos valinnan varaa sekunnin murto-osassa lainkaan on.
Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen suosittelee Moottorissa valitsemaan reittejä, joissa on hirviaitoja. Hänen mukaansa eläimistä varoittaviin liikennemerkkeihin on myös syytä suhtautua vakavasti ja ajotapa sopeuttaa olosuhteisiin. Vauhdilla on olennaista merkitystä.
– Olennaista on tehostaa havainnnointia entisestään eli suunnata katse kauas eteen ja tarkkailla muun liikenteen lisäksi erityisesti tien varsia ja pöheiköitä, joista hirvieläimet ryntäävät liikkeelle, Autoliiton Teppo Vesalainen neuvoo.
Hirvet liikkuvat hämärissä. Siksi auton valojen säännöllinen tarkistus ja huolto on perusteltua, samoin tuulilasin.
Entä hirven tai peuran väistäminen?
– Usein kuulee neuvottavan, että hirvi tulee aina väistää perän puolelta. Ohjeessa on puolensa ja puolensa.
Peräpuolelta väistämistä tukevat eläimen painavampi etupää ja sarvet, eikä hirvi myöskään kovin usein käänny takaisin. Mutta perän puolelta väistäminen voi olla kohtalokas virhe, jos tiellä on liikennettä ja väistö suuntautuu toiselle kaistalle.
Vesalaisen mukaan harkittu väistäminen sekunnin murto-osassa tuskin onnistuu, jos ei ole pohtinut itselleen mallia valmiiksi tilanteen varalle.