Monet terveydenhuollon organisaatiot ja järjestöt ovat arvostelleet lausuntokierroksella olevaa lakiluonnosta, joka rajoittaisi paperittomien oikeutta terveydenhuoltoon, kertoo Helsingin Sanomat.
Petteri Orpon (kok.) hallituksen lausuntokierroksella olevan lakiluonnoksen mukaan paperittomilla olisi tulevaisuudessa oikeus vain kiireelliseen terveydenhuoltoon. Poikkeuksia olisivat esitysluonnoksen mukaan lapset ja erityisen haavoittuvassa asemassa olevat.
Hallituksen mukaan muutos tasapainottaisi julkista taloutta. Sillä myös pyrittäisiin vaikuttamaan laittomaan maahantuloon ja maassaoloon. Muutos koskisi arviolta 3 000–6 000:ta ihmistä.
Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Hus-yhtymä, Helsingin kaupunki, Lääkäriliitto ja hoitajaliitto Tehy ovat lausunnoissaan vastustaneet muutosta.
Paperittomien oikeutta terveydenhuollon palveluihin laajennettiin vuoden 2023 alussa. Hus-yhtymän mukaan muutoksen vaikutuksia on siksi vielä vaikea arvioida.
Husin ja hyvinvointialueiden mukaan ilman oleskeluoikeutta olevia hoidetaan tälläkin hetkellä hyvin vähän. Helsingin kaupunki sanoo lausunnossaan myös, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä ei ole osaamista tai koulutusta siihen, että he selvittäisivät potilaan maassa olon laittomuutta.
THL:n mukaan muutos voisi johtaa esimerkiksi vakaviin komplikaatioihin tai kuolemaan, mikäli oikeus saada välttämättömiä terveyspalveluja heikkenisi. Muutos voi THL:n mukaan johtaa kustannusten kasvuun, sillä akuutti terveydenhuolto on sen mukaan usein kalliimpaa verrattuna etukäteen tarjottuun hoitoon.
Myös Lääkäriliitto, Tehy ja vastustavat muutosta. Järjestöjen mukaan terveydenhuollon henkilöllä on eettinen velvollisuus hoitaa kaikkia.