Viime vuosikymmenet Helsinkiä on suunniteltu ajatellen, että kaupungin väestö kasvaa vain vähän ja ihmiset muuttavat ympäryskuntiin. Nyt yleiskaavan visiossa Helsinki haluaa haukata seudun 14 kunnan väestönkasvusta puolet, jopa 260 000 asukasta, vuoteen 2050 mennessä. Kantakaupunkimainen tiiviys nähdään sekä ekologisena että taloudellisena.
”Meneillään on suuri suunnanmuutos kaupunkisuunnittelun periaatteissa”, sanoo kaupunkisuunnittelun professori Panu Lehtovuori Tampereen teknillisestä yliopistosta HS:ssa.
Vanha kaupunkisuunnittelu pohjautui 1930-luvun Amerikassa kehiteltyihin periaatteisiin. Kantakaupungit kärsivät saasteista ja sosiaalisista ongelmista. Siksi 1950- ja 1960-luvuilla perustettiin lähiöt, joihin ihmiset pääsivät turvaan luonnonrauhaan. ”Kaupunki oli paha, luonto hyvä”, Lehtovuori tiivistää.
Helsingin vuoteen 2050 tähtäävän yleiskaavavision mukaan Kehä I:n sisäpuolella kulkevat moottoritiemäiset sisääntuloväylät, kuten Länsiväylä, Itäväylä ja Hämeenlinnanväylä, muutetaan Mäkelänkadun kaltaisiksi bulevardeiksi.
Samalla nopeusrajoitukset tiukkenisivat nykyisestä 70–80 kilometristä 40–50 kilometriin tunnissa.
Uuden ajattelun mukaan lisäasunnot kantakaupungin kupeessa ovat tärkeämpiä kuin mahdollisimman nopeat autotiet lähiöistä kantakaupunkiin.
Vihreiden Osmo Soininvaara toteaa HS:lle pitävänsä ideaa kannatettavana. ”On paljon kivempi ottaa tilaa moottoriteistä kuin puistoista. Nyt moottoritiet tulevat liian syvälle kaupunkiin”, Soininvaara toteaa.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Risto Rautava (kok.) sanoo, että ”liikkumisen suunnittelussa on pidettävä myös henkilöautot mukana. Ne ovat varmasti täällä vielä 20–30 vuoden päästä.”