Koossa on toistaiseksi kolmisenkymmentä hankalaa säädöstä, ja lisää haetaan. Listalla on jo muun muassa työaikadirektiivi, tutkijoiden maahantulo, maataloustukiennakot, kuorma-autokortti ja taajuuksien käyttö.
Esimerkkejä ongelmallisista laeista on koottu eri puolilta yhteiskuntaa. Mukana ovat niin yrittäjät, työntekijäjärjestöt kuin eri ministeriötkin.
Tarkoituksena on toisaalta parantaa lakien toimivuutta ja toisaalta tuoda EU-tasolla esiin Suomelle kansallisesti tärkeitä asioita.
– Parempi sääntely on keino koettaa vaikuttaa kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Tässä taloudellisessa tilanteessa se on aika luonnollista, kertoi EU-asioiden alivaltiosihteeri Jori Arvonen Helsingin Sanomille.
Myös Britanniassa ja Hollannissa käydään vastaavalaista keskustelua. Molemmissa maissa taustalla on EU-kriittisten voimien vahva nousu. Suomessa virkamiehet ja poliitikot haluavat alleviivata, ettei Suomi halua karsia EU:n toimivaltaa kuten Britannia.
– Me emme ole lähteneet keskustelemaan unionin ja jäsenmaiden välisestä toimivallan jaosta, se ei ole tässä tarkoituksena, Arvonen sanoi.
Arvosen mukaan hanke on tarkoitettu lähinnä taustaksi Suomen vaikuttamistyölle ja keskusteluun komission kanssa. Työ on tiettävästi lähtenyt liikkeelle pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) ideasta.