Maanantai-iltana Taloustieteellisen yhdistyksen lukukausimaksuja koskevassa seminaarissa syntyi riita, jonka jälkeen julkistalouden professori Markus Jäntti ilmoitti jättävänsä Suomen.
Jäntti irtisanoutui tiistaina tehtävästään Helsingin yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen VATTin professorina.
Maanantaina Jäntti arvosteli kovasanaisesti viime kuukausina pinnalle noussutta ajatusta yliopistojen lukukausimaksuista. Hänen mielestään maksuja ehdottaneen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkijoiden väite, että lukukausimaksut eivät heikennä mahdollisuuksien tasa-arvoa, on opportunistinen.
Lukukausimaksuja esittäneet Etlan tutkija Niku Määttänen ja toimitusjohtaja Vesa Vihriälä loukkaantuivat. Yleisössä istunut kansanedustaja Antero Vartia (vihr.) sanoi Jäntin puhuvan ”kuin vihreiden kansanedustaja” ja syytti tätä ideologisesta sokeudesta.
Tästä puolestaan loukkaantui Jäntti. Tunteet kävivät niin kuumina, että seminaarin jälkeen hän twiittasi: ”Irtisanoudun, jotta sopivammin ajattelevat voivat lausua näkemyksiä.”
– Se oli ylireagointia. Olin turhan kärjekäs sillä seurauksella, ettemme saaneet kunnolla kartoitettua edes toistemme näkemyksiä. En minä nyt sellainen primadonna ole, että vain tuon kiistan takia irtisanoutuisin. Takana on muitakin syitä, Jäntti sanoi myöhemmin viikolla Helsingin Sanomille.
”Ruotsissa tällaiset asiat olivat skandaaleja”
Jäntin työpaikka on Economicumissa, joka on Helsingin yliopiston, Aallon, Hankenin ja Vattin yhteinen taloustieteen laitos. Economicumin jatko on auki, sillä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu on siirtymässä omalle kampukselleen Otaniemeen ja yhteistyösopimus on umpeutunut. Jatkosta ei ole saatu selvyyttä, vaikka taloustieteen laitoksen johto on kirjelmöinyt siitä kahteen kertaan yliopistojen rehtoreille.
Toinen syy lähtöön ovat yliopistoleikkaukset. Kolmas syy lähtöön on Jäntin turhautuminen siihen, miten vähän Suomen päättäjät arvostavat yhteiskuntatieteitä.
– Suomessa suhtaudutaan tietoon perustuvaan politiikantekoon samalla tavalla. Sitä ollaan tekevinään, mutta käytännössä tutkimustiedolla ei ole täällä juuri mitään merkitystä, Jäntti kritisoi.
Esimerkiksi Sipilän hallituksen perustulokokeilu on saanut paljon huomiota, mutta Jäntin mukaan heikosti valmistellulla kokeilulla ei ole juuri mitään tieteellistä merkitystä.
Äskettäin tutkijat esittelivät Sipilän hallitukselle tutkimustuloksia siitä, miten positiivisia vaikutuksia varhaiskasvatukseen panostamisella on. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kuittasi tulokset sanomalla, etteivät ne pidä paikkaansa.
– Ruotsissa tällaiset asiat olivat skandaaleja. Tutkimustuloksiin on syytä suhtautua varauksella, mutta kysymys siitä, onko varhaiskasvatukseen osallistumisella myönteisiä vaikutuksia, ei ole mielipidekysymys, Jäntti sanoi.
Jäntti muistuttaa myös siitä, että hallituksen yritysverotyöryhmässä ei ollut yhtä ainoaa verotuksen taloustieteilijää, pelkkiä yritysverotusjuristeja.