– Kyllä se olisi mahdollista, koska raha ei mene syömävelkaan, vaan investointeihin, sanoo keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen.
Myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi Helsingin Sanomille, että ehdotusta kannattaa selvittää.
Valtion asuntorahastossa on irtorahaa 500–600 miljoonaa euroa. Kassaan kertyy ylijäämää, koska asuntorakennuttajat maksavat vanhoja korkeakorkoisia aravalainojaan takaisin ja vaihtavat ne matalakorkoisempiin. Jo nykyisin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) myöntää rahastosta kunnille muutamia miljoonia euroja vuodessa asuinalueiden rakentamisen vauhdittamiseksi.
Vanhasen mielestä ARAn roolia voitaisiin harkita laajennettavaksi niin, että ARA rahoittaisi osan suurista infrahankkeista.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Outi Mäkelä suhtautuu ajatukseen varauksellisemmin.
– Tämä on sinänsä hyvä havainto, että sitä rahaa jossain on. Tämä on kuitenkin periaatekysymys: ei rahastoa perustettu infran tai tiestön rakentamiseen vaan asuntojen, Mäkelä sanoo.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho pitää ARAn kassan hyödyntämistä mahdollisena.
– Tässä taloudellisessa tilanteessa voisi olla harkinnanarvoista, että ARAn pääomia ryhdyttäisiin käyttämään teiden rakentamiseen ja junaratojen kunnostamiseen, Terho vastasi.
ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahti on kehitellyt uuden mallin, jolla houkutellaan suuria asuntosijoittajia, työeläkeyhtiöitä ja rakennuttajia tekemään nykyistä enemmän kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Mallissa korkotuetut asunnot voisi myydä kymmenen vuoden kuluttua, jos niistä saatu pääoma sijoitetaan uudelleen kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon.
Uusilla ehdoilla rakennetut asunnot voisi ottaa osaksi Helsingin seudun ja valtion Mal-sopimusta. Rossilahti uskoo, että malli lisäisi tuotantoa jopa tuhansilla asunnoilla.