Vieraan vallan vakoilusta puhuttaessa katseet ovat Suomessa perinteisesti kääntyneet kohti Venäjää. STT:n tietojen mukaan Puolustusvoimissa Kiinaa pidetään kuitenkin vakoilun osalta jo Venäjää merkittävämpänä uhkana.
– Länsimaat kiinnostavat Kiinaa monella alalla, kuten yhteiskunnallisissa innovaatioissa. Se, mikä niissä ei ole julkista, niin sen he varmaankin pyrkivät hankkimaan, arvioi poliittisen historian professori Seppo Hentilä Helsingin yliopistosta.
Diplomaatin peitevirka
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen raportissa todetaan, että diplomaatin virkaa käytetäänkin edelleen tiedustelutoiminnan kulissina. Vakoilu on yhä arkipäivää maailman edustustoissa, kertovat Helsingin Sanomien haastattelemat suomalaiset asiantuntijat.
– On vaikea kuvitella, että yhdenkään maan edustusto missään päin maailmaa olisi täysin puhdas, Hentilä kertoo
Suojelupoliisin tietojen mukaan ulkomainen tiedustelu on lisääntynyt Suomessa viime vuosina. Supon vuosiraportin mukaan ulkomaiset tiedustelijat ovat nykyisin kiinnostuneempia Suomen kansainvälisistä suhteista kuin sisäpolitiikasta.
Supo kertoo STT:lle torjuvansa vuosittain diplomaatin peitetehtävässä olevien tiedustelu-upseerien yrityksiä värvätä Suomesta tietolähteitä. Vakoiluepäilysten takia on lähivuosina myös karkotettu diplomaatteja.
Mikäli syytesuojan omaava diplomaatti jää kiinni vakoilusta, hänet voidaan nimetä persona non grataksi eli ei-toivotuksi henkilöksi. Prosessi hoituu hyvin hienovaraisesti eikä tapauksia juuri julkisuudessa puida. Näin vältytään valtiollisten suhteiden vahingoittamiselta.
Protokollapäällikkö Tiina Myllyntausta korostaa Helsingin Sanomissa, että diplomaatteihin kohdistuvat vakoiluepäilyt ovat Suomessa ”erittäin harvinaisia”.
– Useimmiten asianomaiselle maalle vain ilmoitetaan, kenen pitäisi häipyä, ja sitten hän poistuu. Siitä ei tehdä ollenkaan virallista, sanoo poliittisen historian professori Kimmo Rentola Turun yliopistosta.
Rentolan mukaan myös kehitysmaiden diktatuurivaltiot vakoilevat Suomessa. Eivät tosin yleensä Suomea, vaan omia kansalaisiaan.
Suomalaiset diplomaatit eivät virallisesti kerää tietoja, koska Suomella ei ole valtiollista tiedustelupalvelua.