Venäläisen psykiatri Aleksandr Kursakovin mukaan venäläisillä ei ole kansana kokemusta kehittyneestä demokratiasta ja oikeuksiensa kunnioittamisesta. Tämä selittää sen, minkä takia he eivät ole kansana nousseet diktaattori Vladimir Putinin hallintoa vastaan ja protestoineet hänen aloittamaansa hyökkäyssotaa Ukrainassa.
– Yksittäisen ihmisen mielipidettä ei ole otettu erityisesti huomioon. Se ei ole ollut mikään arvo, Kursakov sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa.
Venäläisten käytös on herättänyt ihmetystä, sillä sota ei ole herättänyt kansalaisissa voimakasta vastareaktiota. Monet ovat ihmetelleet, miksi edes Putinin julistama osittainen liikekannallepano ei saanut kansaa nousemaan kapinaan. Sen sijaan monet asevelvollisuusikäiset päättivät poistua maasta välttääkseen rintamalle joutumisen.
Kursakov muistuttaa, että venäläisillä on kokemusta hallinnon vastaisista massamielenosoituksista. Kymmenen vuotta sitten Moskovassa kymmenet tuhannet ihmiset osoittivat mieltään Putinin kolmatta virkakautta vastaan.
– Se oli innostavaa. Mutta harva tietää, miten paljon mielenosoittajia vainottiin ja vainotaan edelleen. Moni heistä istuu yhä vankilassa. Viranomaisten reaktio protesteihin on suhteettoman voimakas.
– Siksi jokainen meistä tietää, että kadulle lähteminen voi merkitä elämämme tuhoutumista. Hallinnon vaino on hyvin vakavaa, Kursakov sanoo.
Hänen mukaansa ”eurooppalaisella mentaliteetilla” varustettujen ihmisten on vaikea käsittää venäläisten pelkoa. Juuret juontavat historiasta: ensin oli Venäjän keisarikunta, sitten kommunistien hallitsema Neuvostoliitto. Myös Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisellä ajalla 1990-luvulla oli Kursakovin mukaan merkittävä vaikutus etenkin nuorempien sukupolvien käytökseen.
– Meille muodostui 1990-luvulla tunne, että emme voi ihmisinä vaikuttaa mihinkään. Kaikki huijasivat toinen toisiaan, ihmiset pantiin tappelemaan toisiaan vastaan. Emme ole virittyneet auttamaan ja tukemaan toinen toisiamme, tai että tuntisimme olevamme yksi kansa. Pikemminkin jokainen vastaa itsestään. Tämä tekee venäläiset kansakuntana alttiiksi auktoriteeteille, Kursakov sanoo HS:lle.
– Toisaalta, samaan aikaan enemmistö ihmisistä luottaa valtiovaltaan: Jos isä-tsaari sanoo, niin sen täytyy olla oikein, eikä meidän tarvitse itse paljon miettiä. Tällainen on tavallisten ihmisten logiikka.