Osassa Suomea jo lähes puolet asukkaiden tuloista koostuu tulonsiirroista, kertoo Helsingin Sanomat.
Pienintä tulonsiirtojen osuus on Etelä- ja Lounais-Suomessa ja vastaavasti suurinta Itä-Lapissa sekä osassa Kainuuta ja Pohjois-Karjalaa. Esimerkiksi Puolangassa tulonsiirtojen osuus asukkaiden bruttokansantuloista on jo 48 prosenttia.
Kuntia, joissa tulonsiirtojen osuus ylittää yli 40 prosenttia, on yhteensä 36. Vain 25 kunnassa tulonsiirtojen määrä on 2000-luvulla pienentynyt. Keskimääräinen kotitalous maksaa joka kymmenessä kunnassa enemmän veroja ja sosiaaliturvamaksuja kuin saa itse sosiaalietuuksia.
Ääripäät ovat kaukana toisistaan: Kauniaisissa keskimääräinen kotitalous maksaa 19[nbsp]000 euroa vuodessa enemmän kuin saa, kun taas Puolangalla saadut tulonsiirrot ovat keskimäärin 1[nbsp] 000 euroa maksettuja suuremmat.
Konsulttina työskentelevä aluetutkija Timo Aro huomauttaa alueellisen eriytymisen jatkuneen jo pitkään. Hän katsoo, että väestöpohjien eriytyminen on joka tapauksessa merkittävä ilmiö, sillä se vie eri alueiden sosiaalisia todellisuuksia etäämmäksi toisistaan.
– Asuntokuntien tulonsiirtojen erotus maksajien ja saajien välillä on tästä kehityksestä vain yksi konkreettinen osoitus, Aro kertoo.
Suurin osa nettomaksajakunnista sijaitsee Uudellamaalla ja Pirkanmaalla.