Tuotantolaitosten hukkalämmöstä syntyy niin paljon energiaa, että sillä voitaisiin korvata merkittävä osa kaukolämmön tarpeesta, Helsingin Sanomat kertoo.
Vilkkaan ilmastokeskustelun ja kivihiilen käyttökiellon myötä on havahduttu siihen, että lämmöntuotannossa tarvitaan uusia ratkaisuja vuonna 2029. Sen myötä hukkalämmöstä on tullut resurssi, jota kutsutaan jossain yhteyksissä myös kiertolämmöksi.
Helsingin Sanomien mukaan yksi iso hukkalämmön lähde on Kilpilahden öljynjalostamot Porvoossa. Lehden mukaan jalostamojen hukkalämpö voisi kattaa jopa neljänneksen pääkaupunkiseudun kaukolämmön tarpeesta.
Nesteen öljytuotteiden energiajohtaja Jussi Hintikka sanoo Helsingin Sanomille, että hankkeen toteutuskelpoisuudesta saadaan tarkempaa tietoa vuoden lopulla.
Jotta öljyjalostamon haalea hukkalämpö saataisiin kaukolämpöverkkoon soveltuvaksi, sen lämpötilaa tulisi korventaa lämpöpumpuilla. Investointi ei välttämättä tule yritykselle kannattaviksi, mutta matala-arvoista hukkalämpöä voisi hyödyntää osana kiinteistön omaa lämmitystä.
Myös monet muut tuotantolaitokset ovat hyviä hukkalämmön lähteitä. Helsingin Sanomien mukaan Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen ja Paulig tutkivat parhaillaan, miten Pauligin paahtimon ylijäämälämpö saataisiin ohjattua Helenin kaukolämpöputkeen.
– Lämpöä tulee niin paljon, että sillä voisi lämmittää noin tuhat kerrostalokaksiota Aurinkolahdessa vuodeksi, Pauligin Vuosaaren paahtimon kiinteistöpäällikkö Timo Tuukkanen sanoo Helsingin Sanomille.
Helen tuottaa tällä hetkellä noin 10 prosenttia kaukolämmöstään hukkalämmöllä. Lämpöä kootaan puhdistetusta jätevedestä, kiinteistöjen kaukojäähdytyksestä ja datakeskuksista. Helenistä arvioidaan Helsingin Sanomille, että hukkalämmön osuus kaukolämmöstä tulee kasvamaan tulevaisuudessa.
Hukkalämmön hyödyntämisen haasteena on se, että hukkalämmön lähteen ja energiayhtiön intressit eivät aina kohtaa. Jotta tuotantolaitoksen hukkalämpö saataisiin hyödynnettyä kaukolämmöksi, se vaatii aina investointeja.