Rakennusteollisuuden puheenjohtaja Timo Vikström varoittaa Helsingin Sanomien haastattelussa alaa uhkaavasta suurtyöttömyydestä. Vuosi 2024 on Vikströmin mukaan rakennusalan osalta jo hukattu.
– Toimet, jotka olisivat auttaneet tätä alaa, olisi jo pitänyt tehdä, Vikström toteaa.
Asiantuntija korostaa, että asuntorakentamisessa kohteen läpimenoaika on ainakin vuosi. Tämän takia rakentamisessa puhutaan Vikströmin mukaan jo vuodesta 2025. Ala on jälkisyklinen, jolloin sekä taantuman että nousukauden vaikutukset näkyvät muita aloja myöhemmin.
Vikström arvioi, että kahden seuraavan vuoden aikana rakennusala tulee näkemään 20 000–30 000 työtöntä. Noin kymmenen tuhatta yritystä työllistää suoraan 200 000 rakennusalan työntekijää, ja välillisesti työllisyysvaikutus on yli puoli miljoonaa.
Talouden nopea taantuminen on johtanut kuluttajien luottamuksen laskemiseen historiallisen alhaiselle tasolle. Kuluttajien heikko luottamus ja korkeat korot ovat rakennusalalle kova isku. Vikströmin mukaan rakennusalan vaikean tilanteen juurisyinä on monta perättäin iskenyttä kriisiä, kuten koronapandemia, Ukrainan sota, energiakriisi sekä korkeat korot ja pohjainflaatio.
– Esimerkiksi betoniteräs tuli Valko-Venäjältä, Venäjältä ja Ukrainasta. Piti löytää uudet kanavat, ja se otti aikansa, Vikström sanoo.
– Kun tähän liittää sen, että rakentamisen kustannustaso lähti nousuun, mikä viivyttää investointeja, ja sen, että asuntokohteet eivät lähde liikkeelle, ollaan nykytilanteessa, asiantuntija tiivistää.
Erityisesti kevään 2024 näkymä on Vikströmin mukaan synkkä.
– Ensi keväänä tässä maassa ei rakenneta. Vuonna 2025 tietyissä kasvukeskuksissa on sitten jo pula asunnoista, Vikström sanoo.
Vikström muistuttaa myös, että rakennusala tuottaa 15 miljardin euron verotulot vuodessa. Talonrakennuksessa puolestaan arvioidaan, että jopa 40 prosenttia alan liikevaihdosta palautuisi yhteiskunnalle erilaisten verojen ja maksujen kautta. Vaikkei asiantuntija lähtökohtaisesti kannata rakennusalan suoraa tukemista, on tilanne hänen mukaansa kuitenkin akuutti.
– Kysymys on siitä, millainen isku valtion talouteen ja rakennusalalle halutaan ottaa. Seuraukset pitää ymmärtää, Vikström toteaa.