Sote-uudistuksen kustannusten kasvun hillitsemisessä tuskin onnistutaan, jos nykyinen rahoitusmalli pidetään ennallaan, sanoo Helsingin Sanomien haastattelema Turun yliopiston terveystaloustieteen professori ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Mika Kortelainen.
Hyvinvointialueet saavat käytännössä kaikki tulonsa suoraan valtiolta laskennallisen rahoitusmallin mukaan.
– Mallissa on pakottamiskannusteet säästöihin, mutta ne eivät riittävästi kannusta panostamaan esimerkiksi sairauksien ennaltaehkäisyyn tai palvelujen kustannusvaikuttavuuteen, Kortelainen sanoo lehdelle.
– Nyt on jo nähtävissä signaaleja siitä, että hyvinvointialueiden kannattaa tuottaa mahdollisimman paljon sairausdiagnooseja saadakseen mahdollisimman paljon rahaa.
Sanna Marinin (sd.) hallituksen tekemässä rahoitusmallissa on sääntö, jonka mukaan vuodesta 2025 palvelutarpeen kasvusta johtuvat kustannukset korvataan hyvinvointialueille vain 80-prosenttisesti.
Nykyinen hallitus suunnittelee muuttavansa rahoitusmallia niin, että rahoituksen jälkikäteistarkastuksia ei tehtäisi sataprosenttisesti, vaan alueille korvattaisiin jälkikäteen vain osa siitä summasta, jonka ne todellisuudessa ovat palveluiden järjestämiseen käyttäneet.
Näillä säännöillä pyritään kannustamaan alueita järjestämään palvelunsa kustannustehokkaasti. Kortelaisen mukaan ne ovat kuitenkin negatiivisia kannustimia, eivätkä siksi välttämättä johda haluttuun lopputulokseen.
Kun hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta, kannattaisi Kortelaisen mukaan pohtia vielä kannustimia, jotka perustuisivat toiminnan laadun mittaamiseen. Sellaisten kannustimien luominen on Kortelaisen mukaan vaikea tehtävä, sillä laadun mittaaminen on sote-palveluissa usein erittäin hankalaa.
Hyvinvointialueet tekevät tämän vuoden aikana alijäämää yhteensä yli miljardilla eurolla. Lain mukaan alueet saavat pyytää valtiolta lisärahoitusta, jos lakisääteisten palvelujen tuottaminen sitä ehdottomasti vaatii.
Jo tässä vaiheessa alueilta on tullut viestiä, että lisärahapyyntöön saatetaan joutua turvautumaan piankin. Vaikka Kortelainen sanoo osanneensa odottaa nopeaa kustannusten nousua, on näin nopea aikataulu yllättänyt hänet.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen entinen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä korostaa viestipalvelu X:ssä rahoitusvastuun tärkeyttä.
– Näkemys, että jonkinlainen rahoitusvastuu täytyy olla tasolla, jolla päätökset tehdään, on talousopin perusasioita. Hämmästyttävää, että myös poliitikot, jotka muissa yhteyksissä korostavat kannustimien merkitystä, ohittavat tämän täysin, Vihriälä kirjoittaa.
Nykyinen hallitus on linjannut, että hyvinvointialueiden pitäisi omilla toimillaan hillitä kustannusten kasvua noin 900 miljoonan euron edestä vuoteen 2027 mennessä.
Sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille vuosi sitten.
Näkemys, että jonkinlainen rahoitusvastuu täytyy olla tasolla, jolla päätökset tehdään, on talousopin peruasioita. Hämmästyttävää, että myös poliitikot, jotka muissa yhteyksissä korostavat kannustimien merkitystä, ohittavat tämän täysin. https://t.co/RDmsSlA8uA
— Vesa Vihriälä (@vesa_vihriala) January 10, 2024