Espoo, Kauniainen ja Vantaa ovat tehneet sormiharjoituksia niillä tiedoilla, joita tähän mennessä on ollut käytettävissä sote-uudistuksen rahoituksesta. Laskelmissa ei ole huomioitu mahdollista valtionosuusuudistusta, jonka pitäisi tasoittaa kuntien eriarvoista kohtelua.
Laskuharjoitusten perusteella suurin veronkorotuspaine kohdistuu Kauniaisiin ja Espooseen. Kauniaisissa korotustarve olisi peräti neljä prosenttiyksikköä ja Espoossakin lähes 2,5 prosenttiyksikköä. Vantaalla korotuspaine olisi noin 1,5 prosenttiyksikköä.
Veronmaksajain Keskusliitto laski Helsingin Sanomien pyynnöstä keskivertoveronmaksajien lisäkulut korotusten jälkeen. Veronmaksaja Kauniaisissa joutuisi maksamaan vuodessa noin 1 358 euroa enemmän kunnallisveroa kuin nyt. Espoossa lisämeno olisi 839 euroa ja Vantaalla 579 euroa.
Helsingissä paine kunnallisveron nostoon on olennaisesti naapureita pienempi, Kauppalehden kuntalaskurin mukaan vain 0,18 prosenttiyksikköä. Keskivertoveronmaksajan lisälasku olisi vain 63 euroa vuodessa.
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtajan Teemu Lehtisen mukaan tilanne on Helsingissä lähes sama kuin Tampereella ja Turussa. Keskuskunnissa sote-menot ovat kehyskuntia korkeammat, joten ne pärjäävät uudistuksessa paremmin. Veronkorotuspaine on suurimmillaan kehyskunnissa.
Kuntien sormiharjoitelmassa on vähennetty tilinpäätöksestä sote-menot, toimeentulotuki sekä peruspalveluiden valtionosuuksista valtaosa eli noin kaksi kolmasosaa. Tämän jälkeen kuntien kunnallisveroprosenteista on leikattu 12,77 prosenttiyksikköä, jota on hahmoteltu valtion kanavoimaksi rahoitusosuudeksi uusille sote-tuottajille.
Valtiolle siirtyvää kunnallisveron osuutta ei ole lyöty lukkoon, mutta ennakkokaavailuissa se on vaihdellut 12–14 prosenttiyksikön välissä. Kauppalehden laskurin tehnyt Perlacon Oy on käyttänyt omissa laskelmissaan 12 prosenttiyksikköä.