Valtaosa suomalaisista katsoo, että vaarallisiksi arvioidut ihmiset täytyisi voida pitää telkien takana tuomionsa istumisen jälkeen.
Tämä ilmenee Helsingin Sanomien teettämästä gallupista, jossa 94 prosenttia vastaajista kannatti viranomaisille nykyistä enemmän keinoja määrätä vaaralliseksi arvioitu ihminen laitoshoitoon.
70 prosenttia vastaajista oli täysin samaa mieltä siitä, että ”viranomaisilla pitää olla mahdollisuus määrätä erittäin vaaralliseksi arvioitu ihminen laitoshoitoon”. 24 prosenttia vastaajista oli jokseenkin samaa mieltä.
Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma pitää suomalaisten näkökantoja hyvin ymmärrettävinä julkisuudessa esiteltyjen tapausten takia. Niissä olisi hyödytty siitä, että määräämättömän mittainen vapauden menetys olisi mahdollinen.
– Tapaukset ovat hyvin harvinaisia. Näkisin silti, että on olemassa sellaisia ei-psykoottisia ihmisiä, jotka ovat taipumustensa ja häiriöidensä vuoksi niin poikkeuksellisen vaarallisia, että tällaisen mahdollisuuden soisi olevan olemassa, Lauerma sanoo.
Hannu Lauerma ja rikosoikeuden professori Matti Tolvanen ovat sitä mieltä, että viranimaisten pitäisi voida arvioida erittäin vaaralliseksi arvioidun henkilön vapauttamista tuomion suorittamisen jälkeen sen sijaan, että tämä on pakko päästää vapaaksi.
Keskustelu vaaralliseksi luokiteltujen vankien vapauttamisesta kiihtyi keväällä, kun sarjakuristajana tunnettua Michael Penttilää alettiin epäillä uudesta henkirikoksesta. Heinäkuussa alkavassa oikeudenkäynnissä hänelle luetaan syyte murhasta. Penttilä on ollut useita kertoja vankilassa ja syyllistynyt uusiin rikoksiin usein pian vapautumisensa jälkeen. Hänet on tuomittu kolmesta uhrin kuolemaan päättyneestä kuristustapauksesta sekä useista muista väkivalta- ja seksuaalirikoksista.
Kaksikon mielestä vaaralliset rikoksenuusijat pitäisi voida tuomita elinkautiseen myös taposta.
Kantar TNS Oy toteutti tutkimuksen Helsingin Sanomien toimeksiannosta. Gallup Kanava -internetpaneelissa tehtiin 1 001 haastattelua 20.–27.6.2018. Tutkimusotos muodostettiin monivaiheisella ositetulla otannalla. Tulosten virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.