Kellon siirtäminen kesä- ja talviaikaan voi jatkua vielä vuosia.
Liikenne- ja viestintäministeriön tietoliiketoimintayksikön johtaja Maria Rautavirta sanoo Helsingin Uutisille, että viivästyksen taustalla on osaltaan koronapandemia. Lainsäädäntöaloitetta EU:ssa käsittelevä työryhmä on sama kuin missä käsitellään yleisiä rajat ylittävän liikenteen ja logistiikan asioita.
Hanke on tällä hetkellä käsittelyssä jäsenmaissa, joiden on tehtävä omat selvityksenä ja vaikutusarvionsa. Toistaiseksi vain Suomi ja Baltian maat ovat ilmoittaneet avoimesti kannattavansa kellojen siirtelystä luopumitsa. Baltian maat haluaisivat ottaa kesäajan pysyvästi käyttöön.
Maria Rautavirta huomauttaa, että Suomessa päivän pituus talvella on kaikissa aikavyöhykevalinnoissa lyhyt.
– Eniten haittoja terveyteen arvioidaan koituvan siitä, että uni huonontuu, jos aamut valkenisivat vasta lähempänä kymmentä, Rautavirta sanoo HU:lle.
Enemmistö europarlamentaarikoista on jo äänestänyt kellojen siirtelyn lakkauttamisen puolesta. Aikataulu on silti edelleen täysin auki. Mahdollisia uutisia kuullaan alkuvuodesta, jolloin Ruotsi aloittaa puheenjohtajamaana unionin neuvostossa.
Lopullisenkin päätöksen jälkeen tarvitaan 18 kuukauden siirtymäaika muutostöiden tekemiseen.