Tietovuotaja Edward Snowdenin vakoilupaljastuksista Saksassa tehty jättitutkinta on päättynyt pääosin tuloksettomana.
Saksan oikeusasiamiehen Harald Rangen johtamassa vuoden kestäneessä tutkinnassa todettiin, ettei Yhdysvaltojen sisäisen turvallisuuden virastoa NSA:ta voida syyttää Saksan huippujohtoon, kuten muun muassa liittokansleri Angela Merkeliin väitetysti kohdistuneesta tietourkinnasta. Tutkinnan perusteella Saksaa kuohuttaneesta vakoilusta ei ole todisteita.
Entinen NSA:n tiedusteluvirkailija ja Yhdysvaltojen laivastokorkeakoulun professori John Schindler toteaa tässä myös saksalaisessa Bildissä julkaistussa kirjoituksessaan, että totuus Snowdenin tarinasta alkaa paljastua juuri Saksassa. Hänen mukaansa esimerkiksi osa vakoiluväitteiden tueksi esitetyistä asiakirjoista on joko oikeudessa kelpaamattomia kopiota tai suoranaisia väärennöksiä.
”(Angela Merkelin) matkapuhelimen vakoilusta todisteeksi julkisuudessa esitetty asiakirja ei ole aito NSA:n valvontamääräys. Se ei ole peräisin NSA:n tietokannasta. Tällä hetkellä ei ole mitään todisteita, joiden pohjalta voitaisiin esittää syytöksiä liittokansleri Merkelin puhelimen datan keräämisestä tai hänen puhelujensa kuuntelusta”, Schindler kertoo Harald Rangen todenneen jo joulukuussa.
Tällaisten asiakirjojen väärentäminen on Schindlerin mukaan vakiotaktiikkaa länsitiedustelua vahingoittamaan pyrkivien tahojen, kuten Venäjän ja Kiinan tiedusteluelinten parissa.
”Lisäksi Snowden ei vaikuta ymmärtävän juurikaan, mitä hän on paljastanut. Kuten eräs (Saksan) liittovaltion syyttäjistä selvitti, ei Snowden ole antanut mitään todisteita siitä, että hänelle olisi omakohtaista tietoa (paljastamistaan asioista)”, Schindler kirjoittaa viitaten tähän Spiegelin artikkeliin.
Schindlerin mukaan Edward Snowden oli todellisuudessa pelkkä IT-työntekijä eikä vakooja, ja työskenteli puolustuspuolella ulkomaantiedustelun sijaan. Siksi hän ei Schindlerin mukaan ymmärrä paljastamiaan asioita. Schindler huomauttaa, että on myös mahdotonta, että Snowden olisi perehtynyt kattavasti kaappaamaansa aineistoon.
Pelinappula
”Putinin katon alle asettuminen ilman aikomustakaan lähteä sieltä ei koskaan istunut hyvin hänen asemaansa vapautta rakastavana tietovuotajana. Entisen KGB-miehen johtama Venäjä vakoilee kansalaisiaan paljon aggressiivisemmin kuin mikään niistä länsimaista, joiden salaisuudet Snowden on paljastanut. Toimittajien, poliitikkojen ja muiden Putinin ja hänen Kremlinsä vastustajien mystisiä kuolemia ei tarvitse edes vielä mainita”, Schindler kirjoittaa.
Hänen mukaansa Snowdenin paljastukset ovat aiheuttaneet valtavia vahinkoja länsitiedustelulle. Schindler viittaa Sunday Timesin tuoreeseen artikkeliin, jonka mukaan venäläiset ja kiinalaiset tiedustelupalvelut olisivat päässeet käsiksi Snowdenin noin 1,7 miljoonan salaisen asiakirjan arkistoon ja saaneet tietoja, joiden perusteella ne ovat voineet iskeä muun muassa brittitiedustelun kimppuun.
Snowden-paljastuksien ensijulkaisuista vastannut toimittaja Glenn Greenwald on kiistänyt Sunday Timesin uutisen hallituksen Snowden-vastaisena propagandana. Sunday Times sanoo kuitenkin seisovansa juttunsa takana.
Schindler ei ota kirjoituksessaan kantaa Snowdenin paljastuksiin Yhdysvalloissa harjoitetusta kotimaan tiedustelusta. Hän muistuttaa, että Snowden varasti muutakin tietoa.
”Niiden 1,7 miljoonan asiakirjan joukossa on 900 000 Yhdysvaltojen puolustusministeriöstä varastettua asiakirjaa. Sotilassalaisuuksia, joilla ei ole mitään tekemistä kansalaisoikeuksien suojelemisen kanssa”, Schindler toteaa.
Hänen mukaansa brittipaljastukset Snowdenin viemistä tiedoista herättävät kysymyksen siitä, kuinka hyvässä turvassa asiakirjat ovat. Sekä Snowden että Greenwald ovat aiemmin kertoneet, ettei Snowden vienyt mitään mukanaan Venäjälle.
Schindlerin mielestä tällaisiin väitteisiin uskominen on lapsellista.
”On naiivia kuvitella, ettei Venäjän tiedustelu olisi vaatinut Snowdenin yhteistyötä vastineeksi turvapaikasta. Putinin FSB:n motiivina ei ole hyväntekeväisyys. Pääsy noihin 1,7 miljoonaan asiakirjaan olisi kultakaivos Kremlille sekä tavanomainen vastakauppa turvapaikan tarjoamisesta arvokkaiden salaisuuksien kanssa pakenevalle amerikkalaiselle.”
Schindlerin mukaan on epäselvää, milloin Snowdenin suhde venäläistiedustelun kanssa alkoi. Sen olemassaolon kiistäminen on hänen mukaansa kuitenkin mahdotonta. Hän muistuttaa, ettei länteenkään voi loikata ilman, että joutuu tekemisiin tiedustelupalvelujen kanssa.
“Edward Snowden ja hänen tukijansa ovat jo kahden vuoden ajan maalanneet kuvaa vapauden rakastajasta, joka ‘kertoi totuuden’ länsimaisista demokratioista. Todellisuudessa tietovuotaja saattoikin olla vain länttä vahingoittamaan pyrkivien maiden pelinappula”, Schindler toteaa.
Hänen mukaansa Snowden on helpottanut vieraiden valtojen tiedustelupalvelujen toimintaa paljastuksien kohteina olleissa valtioissa.
Esimerkiksi Schindler nostaa Saksassa kesäkuun alussa sattuneen merkittävän tietomurtotapauksen, jossa hakkerit onnistuivat murtautumaan maan parlamentin tietokoneisiin. Teosta epäillään venäläisiä hakkereita.