”Humanitaarisen maahanmuuton vetovoiman lisäämistä ei voi hyväksyä”

Välikysymyksen tekijöiden mukaan julkistalouden ongelmat edellyttävät tarkkaa talouspolitiikkaa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Perussuomalaiset ja Liike Nyt jättävät tänään torstaina välikysymyksen maahanmuuttopolitiikasta ja taloudesta. Muut oppositiopuolueet kokoomus ja kristillisdemokraatit eivät ole välikysymyksessä mukana.

Välikysymyksen mukaan lainsäädännön tulee minimoida maahanmuuton seurauksena suomalaiseen yhteiskuntaan kohdistuvia ongelmia ja kielteisiä lieveilmiöitä ja edistää vain hallittua maahanmuuttoa, kun taas hallituksen esityksillä maahanmuuttoa koskevan lainsäädännön helpottamisesta on täysin päinvastainen vaikutus.

Mainos - sisältö jatkuu alla

”Hallituksen halua luoda lisää vetovoimatekijöitä humanitaariselle maahanmuutolle ja erottautua siinä länsieurooppalaisesta linjasta edistää hallitsematonta maahanmuuttoa ei voida hyväksyä”, välikysymyksessä todetaan.

Myös Maahanmuuttovirasto on kritisoinut hallituksen lakiluonnosta, jolla helpotetaan perheenyhdistämistä.

”Esityksessä ei vain poisteta toimeentuloedellytystä alaikäisen henkilön käynnistämissä perheenyhdistämisissä (kuten hallitusohjelmassa kirjataan), vaan myös kansainvälistä suojelua ja toissijaista suojelua saaneiden toimiessa perheenkokoajana”, välikysymyksessä todetaan.

”Ulkomaalaiset ovat yliedustettuja rikollisuudessa”

Välikysymyksen mukaan hallituksessa kaavaillaan myös pakolaiskiintiön nostoa ja muunlaisia humanitaarisen maahanmuuton helpotuksia, joiden taloudelliset ja muut vaikutukset ovat merkittäviä.

”Erityisesti Lähi-idän ja Afrikan maista saapuvat ulkomaalaiset ovat yliedustettuja monenlaisessa rikollisuudessa, joten maahanmuuton lisääminen heikentää myös turvallisuutta. Ottaen huomioon humanitaarisen maahanmuuton kustannukset ja haasteet integroitumisessa paras keino olisi keskittää resurssit kriisien ratkaisuun ja apua tarvitsevien ihmisten auttamiseen kriisialueiden lähialueilla heidän omissa kieli- ja kulttuuriympäristöissään”, välikysymyksessä todetaan.

Poimintoja videosisällöistämme

Välikysymyksen mukaan Suomen julkistalouden tilanteen ollessa huono on resurssit käytettävä ensisijaisesti oman maan kansalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Humanitaarisen maahanmuuton helpottamisen sijaan hallituksen tulisi löytää keinoja ja keskittää resursseja koulutetun ulkomaisen työvoiman maahanmuuton edistämiseksi Suomeen.

Länsi-Euroopan liberaalein perheenyhdistämispolitiikka

Välikysymyksen mukaan Suomessa on Pohjoismaiden löysin perheenyhdistämismalli, eikä yhtäkään EU:n perheenyhdistämisdirektiivin sallimaa lisäkriteeriä ei ole otettu käyttöön.

”Hallituksen uudella esityksellä Suomesta tulisi Länsi-Euroopan liberaaleinta perheenyhdistämispolitiikkaa harjoittava valtio. Tämä on oleellinen vetovoimatekijä kaikissa oloissa, mutta erityisesti, mikäli laajamittaiset turvapaikanhakijavirrat lähtevät liikkeelle Eurooppaa kohti”, välikysymyksessä sanotaan.

Välikysymyksen mukaan Suomen maahanmuuttoa koskevan lainsäädännön tulisi olla linjassa muiden EU-jäsenmaiden kanssa.

Välikysymyksen tekijät ilmoittavat, että he eivät hyväksy ”hallitsemattoman ja Suomelle haitallisen maahanmuuton lisäämistä” eikä hallituksen esittämiä maahanmuuttopolitiikan lievennyksiä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

”Velan kasvu, alijäämä ja muut julkistalouden ongelmat edellyttävät tarkkaa talouspolitiikkaa, jossa menokohteet on asetettu tärkeysjärjestykseen”, välikysymyksen tekijät linjaavat.

LUE MYÖS:

Perheenyhdistämistä helpotetaan – ”lisää ankkurilasten määrää”

Mainos