Venäjän asevoimien vetäytyminen Hersonista Dnepr-joen itäpuolelle oli kiusallinen tappio Kremlille, joka oli väittänyt liittäneensä alueen itseensä ”ikuisiksi ajoiksi”.
Carnegie-ajatuspajan tutkija ja R.Politik-yhtiön analyytikko Tatjana Stanovaja arvioi nöyryytyksen järkyttäneen Venäjän johtoa. Hänen mukaansa monet eliittiin lukeutuvat ovat kyseenalaistaneet ja haastaneet päätöstä hyökätä Ukrainaan.
Monet vastustivat sotaa alusta pitäen, mutta ovat pysytelleet hiljaa oman turvallisuutensa vuoksi. He ovat saaneet viime viikkoina tuekseen sotaa aiemmin tukeneita henkilöitä, jotka nyt kannattavat sen lopettamista sodanjohdossa tehtyjen virheiden vuoksi.
– Osa heistä ei usko, että presidentti Vladimir Putin kykenee johtamaan maataan. He ovat huolissaan hänen alttiudestaan tehdä virheitä ja korostetun emotionaalisia päätöksiä, Tatjana Stanovaja kirjoittaa Foreign Affairs -lehdessä.
Tutkija arvioi mielipiteiden muuttuneen realistisempaan suuntaan myös sotaa tukevassa poliittisessa leirissä, jossa vielä viime aikoihin asti on vaadittu etenemistä Kiovaan asti.
Eräällä suositulla Telegram-kanavalla Kremliä kehotettiin jäädyttämään konflikti ja keskittymään sen sijaan Venäjän sisäisiin uudistuksiin. Tunnettu vaikuttaja Juri Baranchik totesi Venäjän salamasodan epäonnistuneen ja kehotti asevoimia kaivautumaan nykyisiin asemiinsa. Myös hänen mukaansa Venäjän huomio olisi siirrettävä kotimaan kehittämiseen.
Jopa valtionmedian televisiopersoona Aleksander Medvedev sanoi hiljattain, että heikko sotatilanne Ukrainassa tulee johtamaan lähiaikoina uusiin tappioihin.
Realistit pelkäävät turvallisuutensa puolesta
Tatjana Stanovaja varoittaa silti luottamasta siihen, että kasvanut ”realistien” leiri kääntyisi samalla rauhantekijäksi. Realistit pelkäävät kaikkia neuvotteluita, joiden lopputulos olisi nöyryyttävä Venäjän kannalta.
– Tämä voisi uhata heidän poliittista tulevaisuuttaan tai jopa fyysistä turvallisuuttaan.
Kukaan Venäjän johtohahmoista ei ole julkisesti kannattanut myönnytyksiä miehitettyjen alueiden suhteen. Se voisi käytännössä johtaa vankeustuomioon, sillä Venäjän alueellisen yhtenäisyyden kyseenalaistaminen on nykylainsäädännön nojalla laitonta.
Tatjana Stanovajan mukaan eliitti tuskin uskaltaa kääntyä Vladimir Putinia vastaan, sillä hänen katsotaan puutteistaan huolimatta olevan paras turva haitallisia muutoksia vastaan. Tutkija kehottaa painottamaan mahdollisissa neuvotteluissa, ettei rauha tule johtamaan Venäjän kannalta strategiseen katastrofiin tai valtion romahdukseen.
– Muussa tapauksessa sisäpoliittinen dynamiikka tulee suosimaan sodan jatkamista. Kukaan ei ehdota jatkuvista tappioista huolimatta rauhaa, jos pelkona on puhdistetuksi joutuminen. Moskovasta voi tulla entistäkin arvaamattomampi tappioiden kasaantuessa, Stanovaja sanoo.
Putin currently believes he has no choice but to continue attacking Ukraine—and unlike many of Moscow’s elites, he still believes that Kyiv is doomed, writes @Stanovaya. How can Washington get the Kremlin to end its catastrophic invasion?https://t.co/NelmvGqZji
— Foreign Affairs (@ForeignAffairs) November 20, 2022