Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun ja Kuopion yliopistollisten sairaanhoitopiirien johtajat kritisoivat lakiluonnosta valinnanvapaudesta. Heidän mielestään valinnanvapauslain periaatteet ja aikataulu pitäisi valmistella laajapohjaisesti ja sosiaali- ja terveysalan julkista ja yksityistä asiantuntemusta paremmin kuunnellen.
HUSin Aki Lindénin mielestä lakiluonnoksen keskeisiä puutteita ovat nopeaan aikatauluun liittyvä palveluntuottajien välinen epätasa-arvo ja uudenlaiseen rahoitusjärjestelmään liittyvät kysymykset.
– Jos laki tulee voimaan tässä muodossa, voivat asiakkaat valita käytännössä pääasiassa yksityisiä palvelutuottajia. Syynä on se, että kuntien ja kuntayhtymien pitäisi rekisteröityä palveluntuottajiksi jo ennen lain voimaantuloa. Se ei ole kuitenkaan mahdollista, koska julkisten palvelujen tuotantovelvoite siirtyy maakunnille vasta lain tullessa voimaan 1.1.2019. Hallitus on tällä tavoin asettanut yksityiset tuottajat etulyöntiasemaan julkisiin palveluntuottajiin verrattuna, Lindén ihmettelee.
Rahoituksen osalta valinnanvapaudessa on kysymys 4–8 miljardin euron uusjaosta eri palveluntuottajille. Summa on 25–45 prosenttia koko julkisen sektorin sote-menoista.
– Tällaisen verovaroilla kerätyn menoerän uudelleenjärjestely tulisi tehdä vasta perusteellisen harkinnan jälkeen, Lindén näkee.
Viisi yliopistollista sairaanhoitopiiriä kattavat 65 prosenttia Suomen julkisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannosta ja 25 prosenttia koko kunnallisesta sosiaali- ja terveydenhuollosta.
Sote-uudistuksessa on tarkoitus siirtää painopistettä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja hillitä näin kustannusten nousua.