HUS:n Lasse Lehtonen: Tämä unohtui sote-uudistuksesta

Diagnostiikkajohtajan mukaan syöpäpotilaiden määrän arvioitua kasvua ei uudistuksessa huomioitu.
Naistenklinikka Helsingissä. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Naistenklinikka Helsingissä. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

HUS-yhtymän diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kirjoittaa Twitterissä, ettei syöpäsairauksien hoidon tilanne ole yllättävä.

Sanna Marinin (sd.) hallituksen sote-uudistus leikkasi HUSin (ja muun erikoissairaanhoidon) rahoitusta, joten lopputulos lienee kaikkien arvattavissa, Lehtonen twiittaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Hän on liittänyt twiittiinsä Helsingin Sanomien maanantaisen pääkirjoituksen. Kirjoituksessa käsitellään HUS:n syöpähoidon jonotilannetta.

HS:n artikkelin mukaan erään potilaan syöpä pääsi leviämään, kun hänen syöpähoitoaan siirrettiin. Samassa jutussa HUS:n syöpäkeskuksen toimialajohtaja Johanna Mattsson kiistää laajemman ongelman syöpähoitoihin pääsyssä.

Lahtosen mukaan Suomi on sote-uudistuksen jälkeen jäänyt syöpähoidossa muun Euroopan jalkoihin.

Poimintoja videosisällöistämme

Kun muu Eurooppa van Leyenin komission johdolla on rakentanut syöpädiagnostiikan ja hoidon strategiaa, on Suomi sote-uudistuksessa kokonaan unohtanut, että syöpäpotilaiden määrän arvioidaan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä lisääntyvän yli 30 prosentilla, Lehtonen kirjoittaa.

HUS:n Syöpäkeskus hyväksyttiin vuonna 2014 ensimmäisenä pohjoismaisena sairaalana Euroopan syöpäinstituuttien järjestön OECI:n Comprehensive Cancer Center -luokkaan. Vuonna 2021 tuo hyväksyntä uusittiin eli parempaan on HUS:n syöpähoidoissa aina Sanna Marinin hallituksen sote-uudistukseen saakka menty.

Diagnostiikkajohtaja toteaa, että Suomessa ennaltaehkäisyn osuus terveysmenoista on EU-maiden suurin. Myös väitettä perusterveydenhuoltoon käytetyn rahamäärän pienuudesta hän kutsuu vääräksi. Suomessa sen osuus terveysmenoista on kaikista EU-maista viidenneksi korkein.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Toinen kysymys sitten on, saadaanko noilla panostuksilla toivottuja vaikutuksia. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa vielä uskotaan, että viranomainen (meillä ”terveyskeskus”) pystyy tuottamaan perustason palveluja tehokkaasti, vaikuttavasti ja asiakaslähtöisesti, hän arvioi.

Mainos