HUS:n päihdepsykiatrian poliklinikassa työskentelevä neuropsykologi Pekka Rapeli selvitti väitöstutkimuksessaan korvaushoitopotilaiden tiedonkäsittelyä neuropsykologisilla testeillä, kerrotaan Helsingin yliopistosta.
Hän arvioi hoidon äskettäin aloittaneiden potilaiden suoriutumista kolme kertaa vuoden aikana. Potilaiden suoriutuminen ylsi lähelle verrokkien tasoa, ja suoriutumistaso pysyi vakaana seurannan aikana. Buprenorfiinia korvaushoitona käyttävien potilaiden työmuisti kuitenkin koheni seurannan aikana.
Väitöstyönsä laajimmassa osatutkimuksessa Rapeli selvitti, kuinka hyvin lääkkeiden tyyppi tai lukumäärä eli niin sanotut lääkemuuttujat ennustivat vähintään puoli vuotta hoidossa olleiden potilaiden suoriutumista tiedonkäsittelyn tehtävissä. Hän havaitsi, että lääkemuuttujat ja runsas päihteiden oheiskäyttö ennustivat 10 – 20 prosenttia suoriutumisesta ja olivat yhteydessä heikkoon suoriutumiseen.
Viimeisimmässä tutkimuksessa testattiin ajokokeella 22 potilaan ajokyky. Yhtä lukuun ottamatta kaikki todettiin ajokykyisiksi.
– Potilaiden suoriutuminen oli monelta osin odotuksia parempi. Runsas psykiatrinen oheislääkitys ja päihteiden oheiskäyttö heikensivät suoriutumista, mikä oli odotettavissakin, Rapeli toteaa Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Rapelin mukaan tuloksilla voi olla merkitystä, kun potilaille valitaan korvaushoidon ohella käytettäviä lääkkeellisiä ja ei-lääkkeellisiä hoitoja.
– Tulokset voivat myös kannustaa potilaita pyrkimään suoriutumisvaatimuksiltaan normaaliin opiskeluun tai työhön, hän arvioi.
Väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa 28. toukokuuta.
Noin 2 400 suomalaista saa tällä hetkellä korvaushoitoa opioidiriippuvuuteen. Korvaushoitolääkityksen on epäilty heikentävän potilaiden tiedonkäsittelykykyä ja siten myös heidän työ- ja opiskeluedellytyksiään.