1990-luvun laman aikaisen valtiovarainministerin Iiro Viinasen (kok.) mukaan perinteisen lakkoilun sijaan on viime aikoina otettu käyttöön työmarkkinoiden toimesta uusi edunvalvontamalli, jossa muutama liitto kerrallaan pitää päivän lomaa yleislakon nimellä.
– Mikään järkipuhe ei mene liitoille perille. Ei uskota, että Suomen taloudellinen tilanne on paljon heikompi kuin kansalaiset kuvittelevat, Iiro Viinanen kirjoittaa Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa.
Viinanen muistuttaa, että meillä on yli 200 000 työtöntä työnhakijaa. Silti yli 50 000 avointa työpaikkaa ei saada täytettyä.
– Yleislakkoko ay-liikkeen vetäjien mielestä ratkaisee ongelman? He eivät taida asiaa edes murehtia, kunhan vain heillä itsellään säilyy korkea palkka, ja veroedut pysyvät koskemattomina.
Edes viikoittain lisääntyvät lomautukset ja konkurssit eivät Viinasen mukaan näytä häiritsevän ay-johtajia. Heitä eivät uhkaa henkilökohtaisesti lomautukset tai palkkojen alentaminen.
– Eikä näköjään vähääkään välitetä siitäkään, mikä vaikutus on esimerkiksi sillä, että toimitusajat eivät noudata sovittuja aikatauluja. Ei sellaiseen maahan hevin sijoiteta ulkomaisia investointeja. Ja niitähän tänne kernaasti kaivattaisiin hyvinvointimme varmistamiseksi.
– Ay-johtajat taitavatkin ajatella niin, että jos on pulaa työvoimasta, yleinen palkkataso nousee, Viinanen toteaa.
Viinasen mukaan ei olisi ihme, jos Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) puuttuisi asiaan ja Suomen luottokelpoisuus laskisi, nostaen myös korkotasoa.
Entisen valtiovarainministerin mukaan sen vaikutukset jokainen tuntisi nahoissaan.
– Se on ainakin varmaa, että viimeistään silloin yleislakolla uhittelevat saisivat ansaitsemansa opetuksen, joka valitettavasti tulisi meille kaikille muillekin luvattoman kalliiksi. Tätäkö ay-liike haluaa? Ilmeisesti.