Länsimainen lääketeollisuus on hälyttävän riippuvaista Kiinasta, uutisoi Iltalehti. Kiinan lisäksi kriittisiä raaka-aineita saadaan muun muassa Intiasta.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa 80 prosenttia lääkkeiden vaikuttavista raaka-aineista tuodaan maan rajojen ulkopuolelta. Yhdysvallat onkin alkanut pitää tätä huomattavana turvallisuusuhkana. Myös Euroopan unioni on tarttunut ongelmaan, ja Euroopan komissio asettikin vuonna 2020 Euroopan terveydenhuollon huoltovarmuuden keskeiseksi tavoitteekseen.
Lisäksi aasialaiset yritykset pitävät hallussaan jopa kahta kolmasosaa keskeisten lääkeainesosien myyntiluvista EU-alueella. Kiina ja Intia tuottavat yhteensä kaksi kolmasosaa maailman lääkkeistä, ja Intiassakin valmistetuista lääkkeistä 70 prosenttia tarvitsee kiinalaisia raaka-aineita.
Korona on kiihdyttänyt leviämistään Kiinan rajojen sisällä kulovalkean tavoin mittavien koronasulkujen päätyttyä. Tämän takia Euroopassa pelätään maan kohdistavan rajoituksia lääkkeiden vientiin, jotta maa ei riskeeraisi omien lääkevarantojensa riittävyyttä. Kriittisen tilanteen takia vientipolitiikka voi muuttua äkistikin.
– Kyllä Suomessakin tilannetta aktiivisesti seurataan, ja lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat lisääntyneet, kertoo Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen Iltalehdelle.
Suomessa tilannetta kuitenkin helpottaa lääkkeiden velvoitevarastointi, Kostiainen kertoo. Saatavuushäiriöiden lisääntymisestä huolimatta lääkkeiden toimitusvarmuus on kuitenkin pysynyt korkeana.
Lääkkeiden saatavuustilanteen seuraaminen on kaikille mahdollista avoimen lääkehakupalvelun kautta.