Uuden hallituksen ohjelmassa on kirjaus sallia enintään kahdeksan prosentin käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien myynti ruokakaupoissa.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi juomasekoitukset kuten lonkerot jäisivät uudistuksen jälkeen edelleen vain Alkon hyllyille. Julkisuudessa esillä on ollut varsinkin 7,5-prosenttinen lonkero eli ”mörkölonkero”.
Linjaus on herättänyt hämmennystä. Panimoyhtiö Hartwallin toimitusjohtaja Kalle Järvinen sanoi Iltalehdelle torstaina pitävänsä linjavetoa epäreiluna ja perusteettomana. Järvisen mukaan Hartwall on varautunut turvautumaan oikeustoimiin, jos hallitusohjelman kirjaus menee sellaisenaan läpi.
Alkoholipolitiikkaa käsitelleessä Kasvun kaava -pöydässä alkuvaiheessa istunut kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo sanoo Iltalehdelle, että juomasekoitukset olivat neuvotteluissa tapetilla samalla tavalla kuin alkoholiprosentin nosto. Hän siirtyi kesken hallitusneuvotteluiden toiseen neuvottelupöytään.
Alkoholipolitiikkaa koskeviin neuvotteluihin osallistuneella kristillisdemokraattien kansanedustaja Mika Poutalalla on erilainen ymmärrys tapahtumien kulusta.
– Idea on ollut koko ajan, että pitäisi saada viinit kauppoihin. Koskaan ei ole ollut puhe siitä, että juomasekoitusten alkoholipitoisuutta pitäisi nostaa. Ei se ollut keskustelun alaisena, Poutala muistelee IL:lle.
Hallitusneuvotteluissa neuvoteltiin alun perin viinien myynnin sallimisesta ruokakaupoissa, jota kristillisdemokraatit vastusti. Lopulta raja laski kahdeksaan prosenttiin.
Kompromissien lopputulemana alkoholirajan nosto tuli koskettamaan vain käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia. Poutalan mukaan juomasekoituksista kuitenkin puhuttiin ”matkan varrella”, mutta hänen mukaansa neuvotteluissa oli yksimielisyys siitä, että uudistuksessa keskitytään vain käymisteitse valmistettuihin tuotteisiin.