Turkki haluaa jatkossa, että siitä puhuttaisiin kansainvälisissä yhteyksissä nimellä ”Türkiye.” Yhä laajasti käytetty nimi ”Turkey” viittaa englanninkielessä kalkkunaan. Vaikka moni käyttääkin edelleen vanhaa nimeä, Suomi on viime kesästä lähtien pyrkinyt virallisissä yhteyksissä käyttämään johdonmukaisesti uutta Turkin hallinnon toivomaa muotoilua. Asiasta kertoo Iltalehti.
– Itse olen tehnyt huomion, että valtiot sekä niiden viralliset edustajat ovat pyrkineet Türkiye-muotoon. Monet tutkimusinstituutit sekä kansainvälinen media käyttää kuitenkin vanhaa muotoa ja viestinnässä on selkeä ero, Suomen ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta kertoo IL:lle.
Vaikkei Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan olekaan virallisesti nuhdellut ketään tahoa väärän nimimuodon käytöstä Turkin ulkopuolella, monet valtiot ovat alkaneet käyttää uutta muotoa YK:n virallisesti hyväksyttyä muutoksen 1. kesäkuuta 2022. Turkin sisällä Erdogan on kuitenkin ohjeistanut esimerkiksi yrityksiä käyttämään Türkiye-nimeä jo vuoden 2021 lopulta lähtien.
Tutkijan mukaan Suomen halu käyttää Turkin uutta kirjoitusasua voi olla yhteydessä maan viime aikoina kärsimiin tuhoisiin maanjäristyksiin. Vaikeassa tilanteessa Suomi haluaa osoittaa myötätuntoaan.
– Maanjäristystuhoihin kannattaa suhtautua rakentavasti ja lähettää sympatiaa Turkin suuntaan. Kyseessä on kansan laajoja rivejä koskettava tapahtuma, joka ylittää myös Erdoğanin hallinnon rajat, Alaranta kertoo.
Asiaan saattaa Alarannan mukaan liittyä myös Suomen pyrkimys päästä Naton jäseneksi. Vain Turkki ja Unkari eivät nykyisistä jäsenistä ole ratifioineet Suomen tai Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Nimidiplomatia saattaa olla pieni palanen maiden välisten suhteiden parantamisessa ja lopulta askel puolustusliittoon pääsemiseksi.
– Jos kansalle nyt kerrotaan, että maat ovat antaneet tukea järistyksen runtelemalle kansalle, takuulla kansa sen hyväksyisi. Se voi osin selittää, miksi viestinnässä halutaan juuri nyt korostaa haluttua kirjoitusasua, Toni Alaranta analysoi.