Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) ei usko Ruotsin vaalituloksella olevan isoja vaikutuksia maan ulko-ja turvallisuuspolitiikkaan ja puolustusyhteistyöhön Suomen kanssa.
– Päätyi hallitusratkaisu sitten miten tahansa, en odota dramaattisia käänteitä Ruotsin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, Ilkka Kanerva arvioi Verkkouutisille.
Ruotsin sunnuntaisten vaalien jälkeen on vielä epäselvää, miten hallitus maahan muodostetaan. Ruotsidemokraattien nousu sekoitti perinteiset asetelmat eikä kumpikaan blokeista pysty suoraan muodostamaan enemmistöä valtiopäiville.
Mitä tulee ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, esimerkiksi mahdollisen Nato-jäsenyyden suhteen tilanne on Kanervan mukaan tällä hetkellä naapurimaissa pitkälti samankaltainen.
– Ruotsin moderaateilla (ja porvarikoalitiolla) on myönteinen Nato-kanta, mutta niin Ruotsissa kuin Suomessakin tiedetään, että tämän taakse pitää saada riittävä kansallinen yhteisymmärrys, ennen kuin asiassa kannattaa tehdä mitään siirtoja.
Kanerva arvioi, että niin Suomessa kuin Ruotsissakin on ”kaikki edellytykset tehdä jopa nopea harkinta”, jos turvallisuusympäristön muutos tätä edellyttäisi.
– Tämä siksi, että meillä on hyvin toimivat ja läheiset yhteistyösuhteet Naton kanssa.
Kanervan mielestä Suomen ja Ruotsin pitäisi tehdä mahdollinen Nato-ratkaisunsa käsi kädessä. Hän sanoo luottavansa myös siihen, ettei Ruotsi tee tässä liikkeitä ohi Suomen.
Kanervaa ei yllättänyt se, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka jäi pitkälti paitsioon Ruotsin vaaliteemojen joukossa. Hän kertoo saaneensa tällaista viestiä jo vuosi sitten niin moderaattien kuin sosiaalidemokraattienkin taholta.
Puolustusliitosta ei Naton korvajaa
Maahanmuutosta puhuttiin sitäkin enemmän. Teemaa ylläpitänyt ruotsidemokraatit on esittänyt myös puolustusliittoa Suomen kanssa.
– Sitä ei pidä kavahtaa ja se voi olla jossain kohti ihan järkevä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei tehdä kuitenkaan julistuksin, vaan käytännön askelin, Kanerva painottaa.
Ruotsidemokraattien visiossa puolustusliitto Suomen kanssa voisi toimia vaihtoehtona Nato-jäsenyydelle. Tässä Kanerva on eri linjoilla:
– Pidän Suomen ja Ruotsin puolustusliittoa kannatettavana, mutta en siksi, että se korvaisi Nato-jäsenyyden tai veisi sen unohduksiin. Meillä on kaikissa olosuhteissa oltava mahdollisuus hakeutua Naton jäseneksi, jos olosuhteet sitä edellyttävät. Oli meillä sitten puolustusliitto Ruotsin kanssa tai ei.