Kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.) mukaan vanhat perustotuudet, viisas ulkopolitiikka ja uskottava puolustus, takaavat Suomen turvallisuuden perustan.
– Suomen on juuri nyt oltava poikkeuksellisen aktiivinen oman turvallisuuspoliittisen ajattelunsa kertomiseksi sekä Washingtonin että Moskovan suuntaan. Suomi on maa, joka huolehtii oman tonttinsa ja tekee yhä tiiviimpää yhteistyötä läntisten kumppaniensa kanssa. Sanoma on syytä viedä perille päättäväisesti, Kanerva sanoi pitäessään kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron. Eduskunta käsittelee tänään puolustusselontekoa.
Kanervan mukaan puolustusselonteko on merkittävä linjaus, joka on valmisteltu hyvin avoimella parlamentaarisella tavalla.
– Pääsemme nyt ensimmäistä kertaa keskittämään koko huomiomme puolustuskykyymme ja uuden turvallisuustilanteen edellyttämiin kehitystarpeisiin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka laajemmin sekä sisäinen turvallisuus on käsitelty aiemmissa selonteoissa. Yhdessä näistä tulisi muodostua se, mitä kutsutaan kokonaisturvallisuudeksi.
Kanervan mukaan kokonaisturvallisuus on suomalainen erityisyys, jonka merkitys korostuu hybridivaikuttamisen maailmassa.
– Osaamisemme on huomioitu sekä EU:ssa että Natossa. Suomi näyttää mallia muun muassa siihen, miten eri turvallisuusviranomaiset toimivat saumattomasti yhteen.
Jättihankinnat nostavat puolustusbudjettia
Materiaalihankintojen määrärahojen asteittainen nosto ja valmiuteen kohdistetut resurssit ovat Kanervan mukaan välttämättömiä kulukuurilla olleille puolustusvoimille. Nyt haetaan sitoutumista siihen, miten strategiset suorituskykyhankkeet eli hävittäjä- ja taistelualushankinnat hoidetaan.
– Emme halua vahvistaa puolustustamme siksi, että haluaisimme sotaa, vaan siksi, ettemme siihen enää koskaan joutuisi. Nämä jättihankinnat tulevat nostamaan puolustusbudjettiamme merkittävällä tavalla.
Jotta Suomen puolustukseen käyttämän rahoituksen BKT-osuus olisi kansainvälisesti vertailukelpoinen, kokoomuksen eduskuntaryhmä ehdottaa, että Suomen puolustusmenoihin laskettaisiin vastaisuudessa kansainvälisten standardien mukaisesti myös kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot, henkilöstön eläkkeet sekä rajavartiolaitoksen menot.
– Näillä mittareilla me emme todellakaan alisuoriudu edes tällä hetkellä, saati sitten, kun selonteossa esitetyt lisämäärärahat valmiuteen, materiaalibudjettiin ja strategisiin suorituskykyhankkeisiin myönnetään. Muidenkin on hyvä tietää, että pidämme todella huolen puolustuksestamme.
Suomi ja Ruotsi kokonaisturvallisuuden mallimaiksi
Kanervan mielestä selonteko on hyvin selkeä siinä, mitä Suomi yhteistyössä kumppanimaittensa kanssa hakee: puolustuskykyä, uhkien ennaltaehkäisykykyä sekä tarvittaessa poliittisen ja sotilaallisen avun antamista ja saamista.
– Yhteistyöllä kehitetään suorituskykyjä, vahvistetaan ennen kaikkea luottamusta ja luodaan pohjaa myös poikkeusolojen yhteistyölle. Näillä linjauksilla pitää olla jokaiselle meille yksiselitteisen selvää, mitä ja ketä yhteisharjoitukset ja yhteistyö palvelevat. Vastaus on Suomea.
Kanervan mielestä on tärkeää ymmärtää, että kokonaisturvallisuus on Suomen selkeä vahvuus, vaikkei se mitenkään valmis olekaan.
– Eräs uusi ajatus voisi olla, että meille näissä oloissa ensiarvoisen tärkeän Suomi–Ruotsi-puolustusyhteistyön merkeissä etsittäisiin yhteinen toimintalinja ulkoisen ja sisäisen kovan turvallisuuden väliin jäävän harmaan alueen eliminoimiseksi. Suomi ja Ruotsi kokonaisturvallisuuden mallimaiksi.
Kanervan mukaan Suomi–Ruotsi sotilaallinen yhteistyömalli saattaisi hyvinkin käydä esimerkiksi kehitettäessä EU:n puitteissa tapahtuvaa puolustuspolitiikan tiivistämistä.