Kokoomuksen kunniapuheenjohtaja Ilkka Suomisen mielestä kokoomuksen puheenjohtajakisassa on kyse henkilöstä eikä linjaerimielisyyksistä. Kisaan hän ei ota sinänsä kantaa, mutta pohdiskelee kokoomuksen tilannetta ja tulevaisuutta muutoin Verkkouutisille.
On puhuttu siitä, että kokoomuksessa on aatteellista korjausvelkaa. Oletteko samaa mieltä?
– En ole ollenkaan samaa mieltä siinä mielessä, että kokoomus on aina kokoomus. Kokoomuksessa on paljon erilaisia mielipiteitä, joista sitten puolueen harjoittama politiikka koostuu.
Onko kokoomuksen aate näkynyt siinä, mitä puolue on hallituksessa tehnyt?
– Kyllä, totta kai. Mutta kun kokoomus on kolmesta hallituspuolueesta pienin, niin ei siellä voi määräillä. Se on aina kompromissien tekoa.
Evan Matti Apunen on peräänkuuluttanut kokoomukselle päämäärää. Onko kokoomuksella tässä ajassa selkeä päämäärä ja näkyykö se?
– Sivusta ja parvekkeelta on aina helppo huudella. Itse en näe, etteikö kokoomuksella olisi päämääriä ja tavoitteita. Niitä on hyvin monilla osa-alueilla: taloudessa, sosiaalipolitiikassa, turvallisuuspolitiikassa ja niin edelleen. Puhutaan vaikka kilpailukykysopimuksesta, kyllä kokoomuksella on ollut siinä päämäärä. Samoin sote-puolella on ollut päämäärä, joka on osin tavoitettukin. Tämähän on päätöksentekoa ristipaineessa monella eri osa-alueella.
Monet korostavat kokoomuksen olevan maltillinen, keskustaoikeistolainen puolue. Mikä kokoomuksen erottaa keskustasta?
– Kyllä tietysti täytyy sanoa, että pääosin olemme kaupunkilaisten, palkansaajien ja yrittäjien puolue. Totta kai meillä on myös kannattajia viljelijäväestöstä, mutta keskusta on lähtökohdiltaan enemmän viljelijäväestön, maaseudun ja alueiden puolue. Kokoomuksen ja keskustan ideologisessa, isänmaallis-aatteellisissa tavoitteissa ei kovin paljon eroja ole.
Mikä on kokoomuksen suhde keskiluokkaan tänä päivänä?
– Sen täytyy olla hyvä, koska suurin osa suomalaisista äänestäjistä kuuluu joko alempaan, keskiseen tai ylempään keskiluokkaan. Kyllä sinne on olemassa hyviä suhteita, muutenhan äänestäjät lähtisivät pois. Kokoomuksen kannatusvaihtelut ovat mielestäni olleet kuitenkin aika pieniä viimeisen 30 vuoden aikana.
Mikä puolue on kokoomuksen pahin haastaja tulevaisuudessa?
– Mitä paremmin puolueet pystyvät tulemaan toimeen keskenään, sitä paremmin tämä maa tulee pärjäämään, koska meillä on hyvin vaikeat ajat edessä. Sellaiset puolueet, jotka eivät ymmärrä sitä, että budjettitalous on saatava tasapainoon emmekä voi elää enää velaksi, ovat meidän kannaltamme haaastavimpia.
– Ihmiset äänestävät monista eri syistä, mutta tietysti kaupunkimiljöössä ja alle 35-vuotiaissa meistä on selvästi vuotoa vihreisiin. Kokoomuksen kannattaa miettiä tätäkin puolta politiikassaan, mutta kun päätöksiä tehdään, oma kokemukseni on, ettei siinä auta ajatella, menettääkö vai saako tässä äänestäjiä.
Mihin kokoomusta tarvitaan, jos katsotaan hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta? Mikä merkitys kokoomuksen aatteella on tässä?
– Erittäin suuri. Mehän kannatamme hyvinvointiyhteiskuntaa, mutta haluan korostaa tässä yhteydessä myös sen kantokykyä. Vaikka en ota kantaa puheenjohtajakisaan, tunsin kyllä sympatiaa, kun yksi puheenjohtajakandidaatti (Elina Lepomäki) oli sanonut, että mitä jos lopetettaisiin lapsilisät varakkailta? Yksityiskohdista voidaan olla eri mieltä, mutta onko meillä varaa kaikkeen sellaiseen tulonsiirtoon taskusta toiseen, jossa keskiluokka toisaalta antaa ja toisaalta ottaa, mitä tällä hetkellä on? Tällaista tarveharkintaa täytyy aina miettiä silloin, kun rahat ovat loppu kuten nyt.
Minkälaisia ominaisuuksia kokoomuksen tulevalta puheenjohtajalta vaaditaan?
– Kyllä näissä kaikissa kandidaateissa (Elina Lepomäki, Petteri Orpo ja Alexander Stubb) niitä ominaisuuksia on. Toisissa joitain enemmän ja toisissa joitain vähemmän. Näkisin, että tässä on aika paljon henkilöön liittyvää kilpailua. Mielenkiinnolla seuraan, pystyykö kukaan näistä kolmesta sanomaan, että nyt on joku ihan uusi linja löydettävissä.
Kyse ei siis ole linjaerimielisyyksistä?
– Ei ole pystytty osoittamaan, että kyse olisi mistään linjaerimielisyyksistä. Henkilöstä tässä on kysymys.
Mitkä ovat päälinjaerot kokoomuksen sisällä?
– Ei ole päälinjaeroja. Kokoomus on kokoomus. On hyvä, että on erilaisia mielipiteitä. Puoluejohdon täytyy vetää se synteesi, jolla porukka saadaan taakse.
Kun katsotaan kokoomusta 2020-luvulle, minkälaisen puolueen toivoisitte näkevän?
– Hyvin samanlaisen kuin nykyäänkin. Sellaisen puolueen, jossa huolehditaan ulkoisesta turvallisuuspolitiikasta, vähän paremmin sisäisestäkin niin, ettei poliisien määrää vähennettäisi. Luulisin, että talouspolitiikassa on viiden vuoden päästä hyvin samankaltaista puurtamista. Velkaongelma on yhä olemassa ja verotusta pitäisi saada alaspäin. Kyllä me samojen ongelmien kanssa painiskelemme ja suurin piirtein samoilta ideologisilta pohjilta tuolloinkin ponnistamme.
Kirjoitus on osa artikkelisarjaa, jossa Verkkouutiset haastattelee päivänpolitiikan ulkopuolella olevia yhteiskunnallisia vaikuttajia politiikan tulevaisuuden päämääristä, hyvinvointivaltion tulevaisuudesta ja puoluekokouksensa pitävän kokoomuksen tulevaisuudesta.