Kelan hallinto-osaston lakimies Anitta Holapan mukaan yleisimmin väärinkäytöksiä tapahtuu työttömyysturvan ja asumistuen sekä opintotuen kohdalla. Työttömyysturvaa ja asumistukea huijataan usein yhtä aikaa. Usein näissä yhteyksissä huijataan samalla myös TE-toimistoa, joiden lausuntoihin Kelan työttömyyskorvausten maksu perustuu.
Tieto huijauksesta voi tulla muulta viranomaiselta, esimerkiksi verottajalta, maahanmuuttovirastolta, poliisilta ja TE-toimistolta. Myös yksityishenkilöiden ilmiannot ovat lisääntyneet, ilmoittajana voi olla esimerkiksi ex-puoliso tai naapuri. Väärinkäyttöselvityksen voi käynnistää myös etuuden käsittelijän perusteltu epäilys.
Holapan mukaan väärinkäytöksiä tulee vuosittain esille noin 0,04 prosenttia kaikista tapauksista, mutta sekin on jo liikaa. Viime vuonna tukia käytettiin väärin noin neljän miljoonan euron edestä. Monille etuuksien väärinkäyttäjille tulee yllätyksenä se, että asia viedään poliisille.
Jo ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöminen kertoo oikeudettoman taloudellisen hyödyn tavoittelusta. Kelan etuuksien yleisimmät rikosnimikkeet ovat petos, törkeä petos ja lievä petos, jotka vanhenevat 2–10 vuodessa. Kelassa tapausten etenemistä seurataan mahdollisimman ajantasaisesti aina poliisin ja tuomioistuinten päätöksiin saakka.