Siinä missä koronatestaus on Suomessa keskitetty riskiryhmiin, vaikeasti sairaisiin ja terveydenhuoltohenkilökuntaan, on Islannissa lähdetty eri linjalle. Siellä jokainen halukas pääsee koronatestiin – oli oireita tai ei.
Maailman terveysjärjestö WHO on kehottanut maita testaamaan aggressiivisesti epäiltyjä koronatapauksia.
– Taistelua ei voi käydä silmät sidottuna, emmekä voi pysäyttää tätä pandemiaa, jos emme tiedä, kenellä on tartunta, WHO:n johtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus totesi hiljattain.
Hän vaati maita ”testaamaan, testaamaan, testaamaan. Testaamaan jokaisen epäillyn tapauksen”.
Monien asiantuntijoiden mukaan Etelä-Korea on hyvä esimerkki toimivasta massatestauksesta. Koronaviruksen uutisoitiin jo lähteneen maassa käsistä, ja tilanteen odotettiin lipeävän Italian suuntaan. Sitten kova valtaviin testimääriin, seurantaan ja valvontaan perustuva ohjelma alkoi purra. Verkkouutiset kertoo Etelä-Korean toimista lisää tässä.
Islanti on erikoistapaus jo väestönsäkin puolesta. Maassa asuu vain 364[nbsp]000 ihmistä. Keskiviikkoon mennessä testi oli tehty noin 3[nbsp]800 ihmiselle. Luku on suhteessa maailman suurin. Se merkitsee 10[nbsp]405 testiä miljoonaa ihmistä kohden. Esimerkiksi Etelä-Koreassa testejä on tehty noin 5[nbsp]200 miljoonaa ihmistä kohden.
Islannin johtavan epidemiologin Thorolfur Guðnasonin mukaan maassa on ainutlaatuinen yhdistelmä. Väestö on pieni ja testauskyky korkea.
– Tällä hankkeella pyritään keräämään tietoa viruksen oikeasta leviämisestä yhteisössä. Useimmat maat testaavat tällä hetkellä vain oireilevia, hän sanoo Buzzfeedille.
Keskiviikkoon mennessä testatuista 218 oli positiivisia. Heistä ainakin puolet oli saanut viruksen ulkomailta. Lukuihin sisältyvät myös vapaaehtoiset testit oireettomille. Ensimmäisestä 1[nbsp]800 testin erästä löytyi 19 positiivista eli noin yksi prosentti.
Thorolfur Guðnasonin mukaan ensimmäiset tulokset viittaavat siihen, että vain pieni osa väestöstä on saanut tartunnan ja että noin puolet heistä on oireettomia. Muilla kerrotaan olevan kohtalaisia flunssan kaltaisia oireita.
– Datasta voi tulla tulevaisuudessa arvokas resurssi viruksesta tehtäville tieteellisille tutkimuksille, Guðnason toteaa.
Islannin tulokset vaikuttaisivat tukevan aiemmin tehtyjä tutkimuksia joiden perusteella merkittävä osa koronavirustartunnoista on lieviä tai oireettomia. Nämä taudinkantajat levittävät sairautta kuitenkin muihin. Huomaamatta jäävät lievät ja oireettomat tapaukset ovat yksi syy siihen, miksi koronavirusepidemioita on vaikea mallintaa.
Italian Von kaupunki on hyvä esimerkki ilmiöstä. Siellä päätettiin testata koko 3[nbsp]300 ihmisen väestö. Tartunta löytyi kolmelta prosentilta. Heistä valtaosalla ei ollut oireita. Testit uusittiin kahden viikon rajoitustoimien ja eristyksen jälkeen. Tartunnat vähenivät tänä aikana 90 prosenttia. Von mallia halutaan laajentaa nyt koko Veneton alueelle. Corriera della Seran mukaan näytteitä kyetään ottamaan jo 20[nbsp]000-25[nbsp]000 päivässä.
”Testit tarpeen mukaan”
Toisin kuin Islannissa, Etelä-Koreassa tai Venetossa, testataan Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salmisen mukaan tarpeen mukaisesti. Tässäkään ei Helsingin Sanomien mukaan ole täysin onnistuttu. Lehden tietojen mukaan edes kaikkea karanteenissa olevaa terveydenhuoltohenkilöstöä ei ole vielä testattu. Kapasiteettia yritetään kuitenkin lisätä.
THL:n mukaan testaukseen liittyy useita pullonkauloja. Hengitystienäytteiden käsittely on työlästä ja niiden ottaminen vaatii koulutettuja käsipareja. Laajamittaiseen testaamiseen ei Mika Salmisen mukaan silti aiota siirtyä, vaikka kapasiteetti kasvaisikin.
– Eivät pääse, Salminen vastaa HS:lle, kun häneltä kysytään, pääsevätkö nuoret ja lieväoireisetkin testeihin.
Hänen mukaansa testi ei ole hoitokeino. Etelä-Korean malli ei Salmisen mielestä ole sovellettavissa Pohjoismaissa. Myös WHO saa THL:lta pyyhkeet.
– Emme totta puhuen ymmärrä WHO:n linjausta testaamisessa. Emme saa sitä tautia enää kokonaan maailmasta pois. Jos joku näin väittää, ei ymmärrä pandemioita, Salminen toteaa.
Suomessa pyritään niin sanottuun ”käyrän madaltamiseen” epidemian pysäyttämisen sijaan. Siinä vältetään tartuntojen kova huippu ja pyritään estämään terveydenhuollon ylikuormitus. Lopulta taudin jo sairastanut väestö alkaisi suojata immuniteetillaan muita, jos ja kun taudin uusi aalto iskee.
Tällaista näkemystä on kritisoitu. Esimerkiksi Harvardin yliopiston infektiotautien epidemiologian professori William Hanage kehotti hiljattain The Guardianin mielipidekirjoituksessaan koronavirusta vastaan kamppailevia valtioita kääntämään katseensa Etelä-Koreaan. Hänen mukaansa eteläkorealaiset ovat saaneet viruksen edes jollain tavalla hallintaan ”tiukan valvonnan ja sosiaalisen eristyksen yhdistelmällä”.
– Voimme kaikki ottaa oppia Etelä-Korealta, Singaporelta, Hongkongilta ja Taiwanilta, jotka ovat toistaiseksi tehneet hyvää työtä pahimpien mahdollisten lopputulosten välttämiseksi ja vaikka niissä todettiin tapauksia pandemian alkuvaiheessa – ja vaikka Etelä-Korean tapauksessa kyse oli merkittävästä epidemiasta, Hanage sanoi.