Yksi Suomen johtavista tietotekniikka-asiantuntijoista, diplomi-insinööri Petteri Järvinen uskoi internetin alkuaikoina internetin parantavan maailman. Nykyisin hänen näkemyksensä on muuttunut.
– Minäkin uskoin 90-luvulla mediademokratiaan. Että kun kaikki pääsevät käsiksi tietoon ja ihmiset eri puolilta maailmaa oppivat tuntemaan toisensa, maailma paranee ja sodatkin loppuvat. Nyt se toiveikkuus tuntuu häpeällisen naiivilta, Järvinen sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa.
Maailman parantamisen sijaan internet on hänen mukaansa tarjonnut äänitorven ääriajattelulle ja salaliitoille, niin teoreettisille kuin todellisillekin.
Paljon asiasta parjattua Facebookia Järvinen kuitenkin pitää hyödyllisenä yhdellä rajauksella. Hän ei käytä sovellusta lainkaan puhelimellaan. Näin hän sanoo välttävänsä 90 prosenttia seurannasta.
Internetin alkuaikoina sen pelottavimmat asiat olivat porno ja roskaposti. Nykyisin Järvinen pitää verkon suurimpana uhkana tavalliselle ihmiselle sitä, että kenen tahansa säästöt voidaan tyhjentää peruuttamattomasti vain nappia painamalla.
– Ne huijaukset yleistyivät viime vuosikymmenellä, kun ihmiset alkoivat käyttää rahaa verkossa. En ymmärrä, miksi kaikissa tileissä pitää olla ominaisuus, jolla rahat voi siirtää ulkomaille. Läheskään kaikki eivät tarvitse sitä. Se voisi aivan hyvin olla valinnainen, Järvinen sanoo.
– Nyt tuntuu uskomattomalta, että pankit siirtyivät verkkoon 1994 suojaamattomalla yhteydellä.