Itävallan hallituspuolueen parlamenttiryhmän johtajan mukaan Itävalta haluaa lieventää EU:n Venäjää vastaan asettamia talouspakotteita.
– Itävalta ja vapauspuolue ovat yksi tahoista, joiden mielestä pakotteita pitäisi soveltaa huomattavasti varovaisemmin, Itävallan vapauspuolueen (FPÖ) parlamenttiryhmän puheenjohtaja Walter Rosenkranz sanoi suomalaistoimittajille Wienissä, Itävallassa tänään perjantaina.
Vapauspuolue muodostaa yhdessä kansanpuolueen (ÖVP) kanssa hallituksen Itävallassa.
Venäjän vastaiset pakotteet asetettiin vuosina 2014 ja 2015, koska Venäjä miehitti Krimin niemimaan Ukrainassa.
Vapauspuolueen ryhmäjohtaja Walter Rosenkranz sanoo olevansa periaatteessa sitä mieltä, että kansainvälisen oikeuden rikkomuksia ei pidä hyväksyä.
– Toisaalta jokaisen, jolla on diplomaattista kokemusta, on oltava selvillä, että sillä on seuraamuksia, jos sotilaallisesti ja strategisesti erittäin tärkeä niemimaa, jonka Venäjä on aikoinaan luovuttanut itse Ukrainalle, on vaarassa joutua NATOn vaikutuspiiriin.
Pakotteet ”Yhdysvaltain masinoimia”
Rosenkranzin mukaan Itävallan kanta on, että ”Ukrainan sisällissotaa” ei pidä vain hyväksyä, vaan kaikkien osapuolten pitäisi palata neuvottelupöytään.
– Pakotteista ei ole ollut minkäänlaista apua ja pakotteet ovat olleet ensisijaisesti Yhdysvaltojen masinoimia. Meidän mielestämme EU:n tulisi itse aktivoitua ja toteuttaa itse toimia, ei pelkästään Yhdysvaltain käsikassarana.
Rosenkranzin mielestä Ukrainan sisällissodan ratkaisemiseksi pitäisi ponnistella nykyistä paljon tehokkaammin.
– Itävalta puolueettomana EU-maana ja liittokansleri Sebastian Kurz, joka on kokenut ulkopolitiikko, ja ulkoministeri Karin Kneissl olisivat sopivia tahoja, jotka voisivat vaikuttaa tällä saralla.
Rosenkranz muistutti, että vapauspuolueen ulkoministerillä Kneisslillä on henkilökohtainen suhde Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin. Putin oli elokuussa vieraana Kneisslin häissä ja tanssitti morsianta. Itävallassa herätti pahennusta häistä levinnyt kuva, jossa Kneissl niiaisi Putinin edessä.
Kansanpuoluetta edustava liittokansleri Sebastián Kurz puolestaan toimi Itävallan ulkoministerinä viime vaalikaudella.
Rosenkranzin mukaan Itävalta osaa myös asettaa rajat Venäjälle, vaikka maalle on tärkeää ”ystävällismieliset suhteet” Venäjään. Siitä on hänen mukaansa osoituksena se, että Kneissl perui joulukuulle suunnitellun matkansa Venäjälle, kun kävi ilmi, että Itävallan armeijan entisen upseerin epäillään vakoilleen Venäjän hyväksi.
”Jossain suhteessa voisimme antaa periksi”
Ryhmäjohtaja Rosenkranz totesi kuitenkin, että Itävallan liittohallitus on ollut pidättyväinen pakotteiden suhteen. Hänen mukaansa Itävallan kanta edustaa vähemmistöä EU:ssa ja maa hyväksyy sen.
– Emme tule esittämään eriävää kantaa. Pidättäydymme pakotteissa. Olemme myöskin sitä mieltä, että pakotteita ei pidä purkaa kokonaisuudessaan.
Rosenkranzin mielestä samanaikaisesti pitäisi toteuttaa muitakin toimia ja tulla jossain määrin vastaan. Hän kertoi, että itävaltalaisen sanonnan mukaan ”vastaan tulemalla auttaa aina asiaa”.
– Olemme sitä mieltä, että jossain suhteessa voisimme antaa periksi.
Rosenkranz lisäsi, etteivät he katso asiaa pelkästään Venäjän kannalta, vaan puolueettomana maana Itävallan on tärkeää ottaa huomioon myös Ukrainan kanta.
– Tosiasia kuitenkin on, että suhteet Venäjään ovat paremmat ja meillä on enemmän taloussuhteita Venäjän kanssa. Pakotteiden vuoksi meille syntyy taloudellisia tappioita, Rosenkranz perusteli.
Itävalta on tällä hetkellä EU:n puheenjohtajamaa. Puheenjohtajakausi päättyy vuoden lopussa.