Euroopan unionin tulisi Itävallan presidentin Alexander Van der Bellenin mukaan toimia nykyistä päättäväisemmin kansalaistensa turvallisuuden ja eurooppalaisten arvojen puolustamiseksi.
– On syytä muistaa, että Euroopan unioni ei ole vain yhtenäismarkkina tai sisämarkkina, vaan myös rauhan ja turvallisuuden takaaja, Van der Bellen sanoo.
– Seuraavien sadan vuoden aikana edessämme on moninapainen maailma, jonka painopiste siirtyy kohti Aasiaa. Onko meillä tahtoa ja itseluottamusta puolustaa vapauttamme, avoimia yhteiskuntiamme, liberaalia demokratiaamme ja ihmisoikeuksiamme niihin kohdistuvien ulkoisten ja sisäisten paineiden edessä, hän kysyy.
Mitä yhtenäisempänä EU kykenee rivinsä säilyttämään, sitä paremmat edellytykset sillä on Van der Bellenin mukaan vastata nykyisiin ja tuleviin uhkiin.
– Monimuotoisuus on Euroopalle suuri vahvuus. On tärkeää, että säilytämme omat kansalliset identiteettimme EU:n sisällä. Ulospäin meidän on kuitenkin seistävä yhtenä eurooppalaisena rintamana, hän sanoo.
Yhtenäisyyttä ei presidentin mukaan kuitenkaan ole syytä pitää itsestäänselvyytenä.
– Johtajiemme velvollisuus on ilmaista, kuinka suuret panokset ovat pelissä. Käsillä oleviin haasteisiin ei yksikään valtio kykene vastaamaan yksin – vain yhdessä voimme niistä selvitä.
Presidentti Van der Bellen kertoi näkemyksistään kansainväliseen politiikkaan keskittyneen vuosittaisen Lennart Meri -konferenssin avauspuheenvuorossa Tallinnassa.
Tammikuussa 2017 virkaansa astunut Van der Bellen on parhaillaan viisipäiväisellä työvierailulla Virossa. Hänellä on maahan erityissuhde, sillä hänen äitinsä oli syntyperäinen virolainen ja myös hänen Tarton yliopistossa maisterintutkinnon suorittanut isänsä sai 1930-luvulla Viron kansalaisuuden.
– Virolaiset jakavat unelman Euroopan unionista säilytettyään uskonsa itsenäisyyteen, vapauteen ja demokratiaan sodasta, tyranniasta ja sorrosta huolimatta, Van der Bellen sanoo.
Presidentti ei kumartele Venäjälle
Viron yleisradioyhtiö ERR:lle antamassaan haastattelussa presidentti Van der Bellen kommentoi muun muassa maansa Venäjä-politiikkaa. Aihe on erityisen ajankohtainen, koska presidentti Vladimir Putin saapuu ensi viikolla vierailulle Wieniin.
Itävalta pyrkii Van der Bellenin mukaan toimimaan traditionsa mukaisesti välittäjänä Venäjän ja lännen välisessä diplomatiassa kulloisistakin jännitteistä riippumatta.
Tämä ei hänen mukaansa estä tekemästä presidentti Putinille selväksi, että Itävallalla ei ole aikomusta vetäytyä EU:n Venäjälle asettamista pakotteista ennen kuin Krimin laiton miehitys ja sotatoimet Itä-Ukrainassa ovat päättyneet.
Venäläisen kaasujätti Gazpromin Nord Stream 2 -kaasuputkiprojektiin presidentti Van der Bellen kertoo suhtautuneensa ensisijaisesti taloudellisena hankkeena. Hän ei ole pitänyt Itämeren alle rakennettavaa putkea ongelmallisena niin kauan kuin se ei aiheuta vahinkoa Ukrainalle.
– On kuitenkin myönnettävä, että olen saattanut aliarvioida tätä ongelmaa. Minun täytyy syventyä siihen uudelleen, henkilökohtaisesti, presidentti toteaa.