[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”kiviniemi-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Pakkasta on kymmenisen astetta, mutta viima tekee siitä selvästi purevamman. Tummapukuinen hahmo harppoo Helsingin Kauppatorin halki suojaten kasvojaan kaulaliinalla.
– Äkkiä ne kuvat, huudahtaa Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi. Olemme sopineet kuvien ottamisesta ulkosalla ennen sisätiloissa tapahtuvaa haastattelua Allas Sea Pool -merikylpylässä.
Kiviniemi astelee laiturille, josta laivat lähtevät kesäisin Vallisaareen. Kauempana taustalla näkyvät ulkoaltaat, joista toisen vesi on nolla-asteista ja toisen näin pakkasellakin 27 asteista. Emme lähde testaamaan, jäähtyykö vesi parilla asteella. Näinhän toimittaja Aarno ”Loka” Laitinen oli vitsaillut tapahtuvan, jos Kiviniemi menee eduskunnan uima-altaaseen.
Vaikka luonnehdinta porautuu persoonaan, Kiviniemi vakuuttaa ottavansa sen ”hyvänä vitsinä, jota voi eri seurueissa kertoa”.
– Tämähän kertoo siitä, miten asiakeskeiset naiset ovat kylmiä ja kovia, kun taas asiakeskeiset miehet vain asiallisia ja osaavia, hän naurahtaa.
Mennään tässä haastattelussa kuitenkin asiat edellä – ja unohdetaan sukupuolistereotypiat. Kiviniemi palasi loppuvuodesta takaisin Suomeen ja aloitti vuoden vaihteessa Kaupan liiton toimitusjohtajana. Tätä ennen hän työskenteli Pariisissa toimivan OECD:n apulaispääsihteerinä, johon hänet oli nimitetty vuonna 2014 – ensimmäisenä suomalaisena.
Minkälaisin miettein Suomen asioita tuli sieltä käsin seurattua?
– Ehkä sellainen huomio, että me suomalaiset olemme kovin itsekriittisiä ja vähän sellaisia tuhkan ripottelijoita.
Oli kyse sitten työllisyysluvuista tai vaikkapa tutkimuksesta, jonka mukaan ”Suomi tuottaa eniten hyvää maailmalle”, hyviä uutisia helposti vähätellään. Toisin kuin monissa Etelä-Euroopan maissa, joissa huonoja lukuja päinvastoin selitellään parhain päin. OECD on antanut Suomelle tunnustusta kilpailukykysopimuksesta ja sääntelyn vähentämisestä. Toki väestön ikääntyminen on iso haaste ja rakenteellisia uudistuksia pitäisi tehdä, mutta:
– Pitää uskaltaa ottaa myös kunnia vastaan silloin, kun asioita on tehty hyvin.
Entä miltä julkinen keskustelu näyttää? Varsin itseruoskivalta – etenkin hallituksen suuntaan.
Kun talouspolitiikan arviointineuvosto antoi hallitukselle tunnustusta talous- ja työllisyyspolitiikasta, Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa katsottiin ansion taitavan ”sittenkin kuulua muualle”. Esiin nostettiin vuonna 2017 voimaan tullut eläkeuudistus. Ja kilpailukykysopimus, jonka ”senkin solmivat työmarkkinajärjestöt ja niiden liitot, ei hallitus”.
Todellisuudessa eläkeuudistuksen isot työllisyysvaikutukset näkyvät vasta tuonnempana ja hallituksella oli toki roolinsa kilpailukykysopimusneuvotteluissa.
”En pystynyt tekemään mitään sellaista, mikä olisi noita lukuja nostanut. Sillä, että pärjäsin hyvin pääministerinä, ei ollut mitään merkitystä. Keskustalaiset jäivät kotiin.” Lausahdus saattaisi sopia nykyisen pääministerin Juha Sipilän suuhun, mutta se on Mari Kiviniemeltä ja peräisin vuonna 2013 ilmestyneestä Eveliina Talvitien Keitäs tyttö kahvia -kirjasta.
Kirjassa on haastateltu lukuisia naispoliitikkoja. Ennen kuin lähdetään vertailemaan Sipilän ja Kiviniemen tilannetta keskustan johdossa, pysähdytään hetkeksi Talvitien kirjan pääteemaan eli naisten asemaan politiikassa.
Kirjan ”kansikuvatyttönä” on Mari Kiviniemi, joka on kuvattu alaviistosta takaapäin nousemassa portaita ylös – hyvin istuvassa pinkissä kotelomekossaan. Kuva on julkaistu alun perin Iltalehdessä ja se liittyi juttuun ”Tätä et tiennyt Marista”. Ingressin mukaan ”tylsäksi parjattu” Kiviniemi onkin ”tulinen rakastaja”. Kuvateksti on otsikoitu ”Toinen puoli” ja siinä viitataan Kiviniemen liikunnallisiin harrastuksiin. Kirjassa kerrotaan, kuinka tapa käsitellä Kiviniemeä sai silloisen tasa-arvoministerin Stefan Wallinin (r.) älähtämään ja lähestymään lehteä avoimella kirjeellä.
Talvitien kirjasta välittyy ristiriitainen tapa suhtautua naispoliitikkoihin.
– Tässä (Iltalehden jutussa) minusta yritettiin tehdä vähän tällaista höpsöä julkisuuskuvaa. Kun sitten huomattiin, ettei se oikein kanna – ei löydy aineksia, mentiin taas tähän toiseen äärilaitaan eli siihen, että olen hyytävä monarkki, kylmä ja kova ihminen, katsoo Kiviniemi.
Onko tavassa suhtautua naispoliitikkoihin menty parempaan suuntaan?
– Mitä enemmän naisia on mukana politiikassa, sitä paremmin pystytään näkemään myös erilaisia persoonallisuuksia – niin naisissa kuin miehissäkin. Vaikuttaa siltä, että myös tapa suhtautua miespoliitikkoihin on laajentunut, miettii Kiviniemi.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1550750739487{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”kiviniemi-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Kevään 2015 eduskuntavaaleissa keskusta sai 21,1 prosentin kannatuksen ja maahan muodostettiin porvarihallitus pääministeri Juha Sipilän johdolla. Nyt hallituskautta on jäljellä enää rippeet. Keskustan kannatus tuntuu jämähtäneen 15–16 prosentin tietämille.
Väistämättä tulee mieleen yhtymäkohtia vuosien 2010–2011 tilanteeseen, jolloin keskusta oli viimeksi pääministeripuolue – Mari Kiviniemen johdolla. Kevään 2011 vaaleissa keskusta menetti 16 paikkaa ja puolueen kannatus oli vajonnut 15,8 prosenttiin. Kesän 2012 puoluekokouksessa Kiviniemi vetäytyi keskustan johdosta. Keskeisenä syynä oli puolueen kannatus, jota hän ei kyennyt saamaan nousuun. Pääministerinä hän oli pärjännyt paremmin.
Kiviniemi toppuuttelee kysymyksiä ja vertailuja keskustan tilanteesta. Ei koe olevansa oikea henkilö analysoimaan näitä nykyisessä roolissaan. Tämän verran kuitenkin:
– Politiikka tuntuu olevan joskus vähän henkimaailman hommaa. Onhan se erikoista, että kun hyviä tuloksia on saatu aikaan: talous ja työllisyys kasvavat niin samaan aikaan kannatus on tuolla jossain. Kun logiikan tälle löytäisi, se olisi hyvä.
Keskustan kentällä varoitellaan usein kokoomusyhteistyön vaaroista. Kiviniemi ei lähde kokoomusta syyttelemään. Toistaa vain, että politiikka on joskus ”erikoista”.
Kaupan liitossa on epäilemättä seurattu tyytyväisenä monia porvarihallituksen toimia. Aukioloja vapautettiin ja vahvemmat oluet saatiin ruokakauppoihin. Liitossa toivotaan seuraavan hallituksen jatkavan apteekki- ja alkoholisääntelyn purkamista.
– Totta kai tavoitteemme on saada viinit maitokauppoihin ja tehdä apteekin omistaminen mahdolliseksi muillekin kuin proviisoreille. Ei sitä tässä kukaan halua peitellä.
Sitäkään ei ole Kiviniemen mukaan syytä verhota, että Kaupan liiton intresseissä on edistää liiketoimintaa. Viinien myynti on sitä, kuten oluiden, virvoitusjuomien ja apteekkituotteidenkin.
– Samalla tiedämme, että tämä (sääntelyn purku) on myös asiakkaan näkökulmasta tehokasta ja hintakilpailu toimii.
Selkänojaa saadaan myös tilastoista, joiden mukaan alkoholin kulutus ei olekaan noussut pelätysti ja etenkin nuoret juovat aiempaa vähemmän.
Kaupan liitto esittää hallitusohjelmatavoitteissaan ”puolueetonta selvitystä alkoholipolitiikan linjoista ja Alkon monopolista”. Kiviniemen mielestä selvityksen voisi tehdä valtioneuvoston kanslia, jolle kuuluu omistajaohjaus.
Kaupan liiton tavoitteena on Alkon monopolin purkaminen. Ensimmäinen askel ja ”vähintä” tässä olisi Kiviniemen mukaan toimintojen eriyttäminen, kuten muissakin valtionyhtiöissä. Nykytilanteessa menevät ”puurot ja vellit sekaisin”.
– Omistajaohjaus pitäisi saada omistajaohjausyksikköön ja alkoholisääntely jäisi sosiaali- ja terveysministeriöön.
Kiviniemi uskoo, että Suomeen voitaisiin luoda lisenssijärjestelmä, jossa alkoholituotteiden myyntiä voisivat harjoittaa tietyt tahot tietyin kriteerein.
– Haluan korostaa, että kyllä sitä sääntelyä pystytään tekemään myös kaupan seinien sisällä. Ei sitä olutta sieltä nytkään kuka tahansa saa.
”Tehdään työstä kannattavaa: uudistetaan kotihoidontuki osana perhevapaiden laajempaa remonttia”, linjaa Kaupan liitto hallitusohjelmatavoitteissaan. Kiviniemen mielestä on selvä, että tukea pitäisi ainakin lyhentää:
– Se, että lyhennettäisiin vuodella, on ehdoton minimi.
Alkusyksystä OECD julkaisi myös selvityksen, jonka mukaan kotihoidontuki haittaa maahanmuuttajanaisten kotoutumista ja työllistymistä Suomessa. Kiviniemi esitteli apulaispääsihteerinä selvityksen tuloksia Helsingissä.
Kiviniemi korostaa siis nykyisin kotihoidontukeen liittyviä ongelmia. Toisenlainen sävy oli hänen johtaessaan vielä keskustaa. Kevättalvella 2012 oppositiojohtaja kutsui ”sodanjulistukseksi” kokoomuksen ja SDP:n pyrkimystä leikata kotihoidontukea vuodella. Kiviniemi näki sinipunamenon olevan ”kylmää kyytiä perheille”. Säästötkin olivat vain ”silmänlumetta” ottaen huomioon päivähoidon kasvavat kustannukset.
”Julkisen talouden kestävyysvajeen korjaamiseksi meidän on tuettava perheitä ja kannustettava heitä saamaan lapsia. Jos hallituksen viesti perheille on kotihoidontuen leikkaus, ollaan pahasti metsässä”, linjasi Kiviniemi tuolloin.
Oliko tässä kyse oppositiopolitiikasta vai oletko miettinyt asiaa uudelleen?
Vastaaminen ei näytä ihan helpolta. Kiviniemi korostaa, että tarvitaan kokonaisvaltainen uudistus. Pelkästään ”yhden palikan siirtäminen” – se ei onnistu.
– Mutta sanon suoraan, että tämä kotihoidontuki on ollut keskustalle tärkeä asia. Ehkä nämä työllisyysvaikutukset ja kuoppa nuorten naisten osalta on pystytty nyt selkeämmin osoittamaan. Ja että kotihoidontuki on yksi osa tätä.
Tällä hallituskaudella perhevapaauudistus kaatui. Keskusta syytti liian tiukkoja talouden reunaehtoja, kokoomus keskustan haluttomuutta koskea kotihoidontukeen. Niin tai näin, Kiviniemi kuuluu niihin, jotka toivovat uudistuksen etenevän seuraavalla vaalikaudella.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1550751422068{margin-top: 20px !important;background-color: #000000 !important;}”][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1550751693581{padding-bottom: 20px !important;}”]Mari Kiviniemeä kiinnosti lukioikäisenä etenkin pääministerin talouspoliittisen neuvonantajan tehtävä, koska siinä voisi säilyttää yksityisyytensä paremmin.
– Ehkä ajattelin myös jo silloin, että en ole mikään kansansuosikki.
Sittemmin Kiviniemi työskentelikin kyseisessä tehtävässä 2004–2005.
Kiviniemi ei nykyisin haikaile politiikkaan, vaan viihtyy uudessa tehtävässään Kaupan liiton toimitusjohtajana.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1550751487504{background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1550751754979{padding-bottom: 20px !important;}”]
Työ tekijäänsä opettaa
Kaupan liitto on jo vuosia ajanut mallia, joka voisi helpottaa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja maahanmuuttajien työllistymistä. Koulutus saataisiin työn ohessa ja sen ajalta maksettaisiin työehtosopimusta pienempää palkkaa.
Ay-liike vastustaa mallia peläten työvoiman hyväksikäyttöä. Mari Kiviniemi korostaa, että koulutustyösuhde olisi aina määräaikainen. Hän ei myöskään usko yritysten resurssien mahdollistavan väärinkäyttöä. Siis sitä, että koulutettaisiin aina yksi työntekijä, laitettaisiin pois ja sitten taas seuraava.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]