Työministeri Jari Lindström (sin.) muistuttaa, että hallitusvastuu tuo esille sen, kuinka hyvin selkäranka kestää. Hänen mukaansa vain hallituksessa tehdään ne päätökset, joita eduskunnassa enemmistön turvin sitten viedään eteenpäin. Kun sovitetaan yhteen useiden puolueiden näkemyksiä, niin se on haastavaa.
– Ei ole helppoa neuvotella ja hakea yhteistä kompromissia. Mutta kun se sitten lopulta saavutetaan, siitä pitäisi pitää kiinni. Se on se ohjenuora ja tuki, johon aina vedotaan jos ei muusta kyetä sopimaan, Lindström sanoo blogissaan.
Eikä kompromissi ole hänen mukaansa läheskään aina sellainen, että omatkaan siitä pitäisivät.
– Usein ratkaisu on sellainen, josta juuri kukaan ei pidä, mutta jonka kanssa ”voidaan elää”.
Vaalien myötä erilaisia lupauksia leijuu Lindströmin mukaan ilmassa.
– Osa ihan oikeasti tuntuu leijuvan vailla mitään realismia. Puhutaan suurella suulla, kuinka jatkossa tehdään inhimillisempää politiikkaa ja perutaan jopa tehtyjä päätöksiä.
Nykyinen hallitus teki hänen mukaansa valinnan kautensa alussa sopiessaan hallitusohjelmasta: Suomi kuntoon, velkaantuminen taitetaan ja työllisyysaste nostetaan 72 prosenttiin.
– Otamme edelleen velkaa, mutta olennaisesti vähemmän. Työllisyystavoite on lähes saavutettu. Tämä kaikki on tarvinnut tuekseen hyvän talouskehityksen. Talouden vetoapu on auttanut merkittävästi. Mutta, siitä huolimatta saavutamme nämä tavoitteet. Helppoa se ei ole ollut.
Lindström kertoo olevansa aivan vakuuttunut, että seuraavakaan hallitus ei pääse karkuun ikäviä ja raskaita päätöksiä. Myös taantuma on hänen mukaansa edessä ennemmin tai myöhemmin.
– Kun kaikki puolueet tavoittelevat seuraavaksi työllisyysasteessa 75 prosentin tasoa, niin miten se onnistuu vaikeassa taloustilanteessa? Miten tarvittavat uudistukset voisivat onnistua, jos tämän hallituksen läpiviemät uudistukset ja lainsäädäntöhankkeet ovat saaneet aika ajoin maan jopa yleislakon partaalle?
Hän kehottaa olemaan uskomatta, jos joku pyrkii antamaan sellaisen kuvan, että pystyisi nämä ikävät asiat välttämään.
– Ja kun päätökset on yhdessä tehty, niin siitä sitten puolustetaan myös yhdessä. Vaikka kuinka tekisi kipeää ja äänestäjäkin saattaa suuttua.