Ulkoministeriön teettämässä arviossa kiitetaan suomalaisia kansalaisjärjestöjä kustannustehokkaasta työstä ruohonjuuritasolla.
Työn pitkän aikavälin tuloksellisuutta ja etelän kansalaisyhteiskuntien vahvistamista olisi arvion mukaan kuitenkin hyvä jatkossa kehittää.
Ulkoministeriö on tilannut ulkopuolisen arvion 22 ohjelmatukea saaneen järjestön kehitysyhteistyöohjelmista. Arvio on julkaistu kolmessa osassa viime ja tänä vuonna. Nyt julkaistu viimeinen osa on yhteenveto.
Järjestöjen työ on arvion mukaan tuottanut hyviä tuloksia erityisesti palvelujen tarjoamisessa ihmisille, joita muu tuki ei tavoita. Järjestöt pystyvät toimimaan vaikeissa olosuhteissa, kuten hauraissa valtioissa.
Pitkän aikavälin tuloksista on kuitenkin arvion mukaan vähän tietoa. Arviointi kehottaa järjestöjä jatkossa kiinnittämään enemmän huomiota paikallisten kansalaisyhteiskuntien vahvistamiseen. Myös työn kestävyyttä on hyvä kehittää edelleen.
Kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan ohjelmajohtaja Outi Hannulan mielestä arviointi osoittaa, että kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua kannattaa rahoittaa.
– On hienoa, että ulkoministeriöllä on halua arvioida ja kehittää toimintaa. Toivomme, että tämä viesti vaikuttaa myös poliittiseen tahtotilaan Suomessa niin, että kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun järjestörahoitus turvataan myös tulevaisuudessa, Hannula toteaa Kepan tiedotteessa.
Ohjelmatuki on merkittävin ministeriön kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön myöntämä tuki. Sen osuus on noin 75 prosenttia tuesta, jota ulkoministeriön kansalaisyhteiskuntayksikkö myöntää järjestöille.
Yksittäisten järjestöjen saama tuki on ollut 1–53 miljoonaa euroa vuosina 2010–2016.