Drooni-iskut kauas rintaman taakse ovat muodostuneet toiseksi rintamaksi Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan. Aiemmissa sodissa tämänkaltaiset iskut kuuluivat pelkästään ilmavoimille ja ohjusjoukoille.
Ukrainan sota on kiihdyttänyt itse tehtyjen droonien kehitystä. Satelliittipaikannuksen ja mobiilitekniikan kehitys on johtanut Atlantic Council -ajatushautomon tutkija Mark Jacobsenin mukaan siihen, että yksittäisellä sotilaalla voi olla taskussa gyroskooppeja, kiihtyvyysantureita ja GPS-satelliittivastaanottimia, ja droonin automaattinen lennonhallinta perustuu avoimeen lähdekoodiin.
Halvat, mutta tarkat droonit ovat paljastaneet perinteisten aseiden heikkouksia. Onnistunut hyökkäys tarvitsee vain pienen räjähteen, jolla voi tarkkuuden ansiosta vaikuttaa kalliisiin ja strategisesti tärkeisiin maaleihin, lentokoneisiin, aluksiin ja jopa tukikohtiin. Droonisota on taloussotaa, joka tasoittaa resurssien epäsuhtaa.
Kun rintamatilanne Ukrainassa on suhteellisen tasavertainen, droonit ovat antaneet Ukrainalle mahdollisuuden luoda toisen rintaman: jatkuvan merkittävien iskujen uhan Venäjän selustaan. Aluksi iskut olivat vain symbolisia, mutta viime aikoina niiden luonne on muuttunut: niistä on tullut massiivisempia ja ne kohdistuvat sotilaskohteisiin ja infrastruktuuriin.
Toisen rintaman synty edellyttää iskujen tiheyden, tehon ja informaatiovaikutuksen kasvua. Vasta kun niistä tulee päivittäisiä ja tehokkaita, sodan psykologia muuttuu. Kreml tunnistaa jo riskin ja on siksi kieltänyt iskuista ja niiden tuloksista otettujen kuvien ja videoiden jakamisen somessa, RBK-lehti kertoo.
Koska Venäjä ei ollut valmis droonisotaan, yli 20 vuotta kaikkea niihin liittyvää kehittänyt Iran tuli sen avuksi. Venäjä lähti sotaan noin 2 000 droonin kanssa, mutta Iranin ja Kiinan tuella sillä on nyt jo tuhansittain drooneja, jotka edustavat 100:aa eri tyyppiä.
Viime vuonna Venäjän iskujen kohde oli Ukrainan energiainfrastruktuuri. Viime maaliskuussa se kohde siirtyi sähkönjakeluverkkoon ja heinäkuusta alkaen viljavarastoihin. Keväästä alkaen iskut ovat voimistuneet 15–40 Shahediin kerrallaan. Pääasiallinen laukaisutukikohta on Primorsko-Akhtarskin tukikohta Asovanmeren itärannalla.
Ukrainan vahvuutena on innovaationopeus, jonka on Economist-lehden mukaan mahdollistanut rahoitustuki sekä suuri, yhteistyötä tekevien insinöörien, operaattorien ja liikemiesten verkosto, joka on muodostanut yli 200 riippumattomasti rahoitettua startup-yritystä kehittämään ja valmistamaan drooneja.
Ukrainan hallitus on aloittanut Drooniarmeija-ohjelman, joka on kouluttanut jo 10 000 operaattoria tarkoituksenaan muodostaa 60 droonikomppaniaa. Niille on tarkoitus hankkia vuodessa noin 200 000 droonia.
Ukrainasta on myös tullut uusimpien miehittämättömien järjestelmien testialue, jossa on todellisissa taisteluolosuhteissa saanut tulikasteensa niin Australian pahvidroonit, Britannian 3D-tulostetut droonit kuin Saksan tekoälyllä varustetut tiedusteludroonitkin. Merellä Ukraina on osoittanut, että se pystyy ottamaan aloitteen käsiinsä uivilla drooneilla.
Droonien torjunnassa Venäjällä on kuitenkin etulyöntiasema. Sen elektronisen sodankäynnin järjestelmät pudottavat arviolta 10 000 Ukrainan lennokkia kuukaudessa. Ukraina sen sijaan joutuu yhä käyttämään paljon puolen miljoonan dollarin hintaisia ohjuksia 20 000 dollarin hintaisten laitteiden tuhoamiseksi.
Lisäksi Shahed-iskujen lisääntymisen takia Ukraina joutuu vetämään ilmatorjuntaa pois rintamalta. Iran pystyy kumppaneineen tuottamaan drooneja nopeammin ja merkittävästi edullisemmin kuin länsi tuottaa ilmatorjuntajärjestelmiä.
1/3 Yury Shchigol, head of Ukraine's State Special Communications Service: "Ukraine plans to produce and purchase approximately 200,000 combat UAVs during the year. 40 billion hryvnias have been allocated for the development of Ukrainian drones." https://t.co/zqN36kjLrV
— Samuel Bendett (@sambendett) August 29, 2023